Suomen euroviisuedustajaksi on ollut kova hinku – yksi artisti mukana yli 20 esityksellä

Suomen euroviisukarsintoihin on vuosien varrella osallistunut monia samoja tekijöitä. Etenkin 1970- ja 80-luvuilla voittoa tavoittelivat tutut säveltäjät, sanoittajat ja esiintyjät monena vuotena peräkkäin.

musiikki
Kirka eniten äänessä – viisukonkarit 1961–2015.
Juha Rissanen / Yle uutisgrafiikka

Suomen euroviisuedustajat on valittu vuodesta 1961 lähtien eri tavoin. Joinakin vuosina tekijöitä on kutsuttu mukaan kilpailuun ja toisina edustuskappaletta on etsitty avoimella haulla.

Euroviisufani Tony Latva on tilastoinut Euroviisuja jo parikymmentä vuotta. Tilastoista käy ilmi, että Suomen karsintoihin on osallistunut samoja tekijöitä etenkin 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa. Tämä johtuu siitä, että tuolloin Yleisradio kutsui säveltäjiä, sanoittajia ja artisteja mukaan kilpailuun.

– Pahimmillaan joskus 1980-luvulla sävelmät tilattiin aina samoilta tekijöiltä. Aina ehkä muutama uusi kyky sai näyttää kyntensä, mutta peruspilarit olivat samat. Siellä olivat Veikko Samulit ja Haloset ja nämä legendaariset säveltäjämme aina kutsuttujen joukossa.

Kirka on ylivoimainen

Eniten esiintymisiä viisukarsinnoista on kertynyt edesmenneelle Kirkalle. Hän osallistui karsintoihin vuosina 1972–1996 kaikkiaan 22 eri esityksellä.

– Kirkahan on tilastoissa aivan ylivoimainen solistipuolella. Pitää tietysti muistaa, että hän saattoi esittää yhtenä vuotena monta kappaletta, kun Yleisradio kutsui solisteja esittämään biisejä, sanoo Tony Latva.

Toisena listalta löytyy Tapani Kansa.

– Se on ehkä monelle yllätys, että Tapani Kansa on useimmiten Suomen karsintoihin osallistunut artisti, joka ei ole ikinä voittanut karsintoja ja päässyt edustamaan Suomea.

Tony Latvan mukaan Suomen euroviisukarsinnoissa mukana oleminen oli kolmisenkymmentä vuotta sitten isompi juttu artisteille kuin nykyisin.

– Siihen tehtävään haluttiin oikeasti ja haluttiin edustamaan Suomea. Tuntuu, että nykyään kaikki eivät edes halua. He eivät ymmärrä Euroviisujen merkitystä esimerkiksi kansainväliselle läpimurrolle.

Latvan mielestä artistit pohtivat myös liikaa sitä, miten Suomen kansa reagoi, jos Suomi ei voitakaan tai menesty hyvin kansainvälisessä kilpailussa.

Kun aiemmin viisukarsinnoissa nähtiin kaikki Suomen eturivin artistit, viime vuosina heitä ei kilpailussa ole näkynyt.

– Moni artisti ja yhtye kokee, että Euroviisut eivät ole sopiva foorumi omalle uralle. Euroviisut leimataan tietyn tyyppiseksi musiikiksi, vaikka nykyäänhän siellä on monenlaista musiikkia laidasta laitaan.

Mårtenson ei laiskotellut viisusävellysten kanssa

Euroviisusävellyksiä karsintoihin ovat vuosien mittaan eniten tehtailleet Lasse Mårtenson ja Janne Hyöty. Molemmat ovat tehneet kappaleita 14. Säveltäjät edustavat eri aikakausia, sillä Mårtenson osallistui kisaan vuosina 1963–1977 ja Hyöty 2004–2012.

Lasse Mårtenson myös edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1964 säveltämällään kappaleella Laiskotellen.

– Mårtenson on Suomen karsintoihin eniten säveltänyt, mutta nyt uusia kykyjä alkaa tulla siihen tuntumaan, sanoo Tony Latva.

Mårtensonin rinnalle jo kivunnut Janne Hyöty on suurelle yleisölle tuntemattomampi nimi.

– Hänhän ei ole hirveästi säveltänyt Suomen hittilistoille biisejä, mutta Euroviisuissa hänen nimensä on usein putkahtanut esiin säveltäjäpuolella. Sitten on tietysti Maki Kolehmainen, joka hätyyttelee jo kärkisijoja 11 kappaleella.

Tony Latvan mukaan säveltäjät ovat usein väheksyneet Euroviisuja.

– Monissa haastatteluissa he sanovat, että lähdin mukaan vain siksi, että kutsuttiin. Mutta kyllähän nämä aktiivisimmat biisinikkarit ovat ihan vapaaehtoisesti lähettäneet kappaleita silloin, kun se on ollut mahdollista.

Tuottelias Saukki tehtaili viisusanoituksia

Sanoittajien puolella tuotteliain euroviisukarsinnoissa on ollut Sauvo "Saukki" Puhtila. Viime vuonna kuollut Saukki teki kaikkiaan 19 sanoitusta vuosina 1961–1974.

Tony Latvan mukaan Saukilta tilattiin paljon sanoituksia, koska hän oli niin tuottelias.

– Ihan kaikkien aikojen ensimmäisiin euroviisukarsintoihin lähetettiin vain nuotit ja sen jälkeen Yleisradio teetti niistä valmiit kappaleet ja tilasi ammattilaisilta sanoitukset ja sovitukset. Parhaina vuosinahan Saukki teki melkein puolet kaikista ehdokkaista.

Kuten esiintyyjien ja säveltäjien puolella, myös aktiivisimmat sanoittajat osallistuivat kilpailuun vuosikymmeniä sitten.

– Vexi Salmi jossain haastattelussa totesi, että nykyään ei enää kukaan halua tilata ammattilaisilta biisejä, vaan kaikki haluavat tehdä kappaleensa itse. Nykyisinhän tämä kirjo on valtava, Tony Latva sanoo.