Yksityiskoulu oli keino saada oma opinahjo Ylitorniolle

Yksityislukioita perustettiin aikanaan sivistyksen ja tasa-arvon takaamiseksi. Myös ylitorniolaiset halusivat oman yksityiskoulun 70 vuotta sitten. Lukiokoulutuksen järjestämisvastuun säilyminen nykyisellään otettiin myönteisesti vastaan Ylitorniolla maanantaina.

Kotimaa
Ylitornion yksityiskoulu
Ylitornion yhteiskoulun lukion arkistokuva

Ylitorniolla ei ole juuri jatko-opiskelupaikkoja ylioppilaille. Nuoret lähtevät muualle opiskelemaan, mutta ilman omaa lukiota he lähtisivät vielä nuorempina.

Nuoret haluttiin pitää kotikunnassa 70 vuotta sitten ja tähän tarpeeseen yksityiskoulun perustaminen oli hyvä ratkaisu.

Vuonna 1946 perustetun lukion rehtorina toimii nykyisin koulun oma kasvatti Sari Lantto. Hän arvostaa koulun perustajia.

– Ihmiset olivat lahjoittaneet esimerkiksi metsää, että saatiin lautoja koulun vanhan puolen rakentamiseen vuonna 1953. Koulun perustamisen aikaan talkoohenki on ollut vahva ja ihmiset ovat tehneet pyyteettömästi työtä koulun perustamisen eteen, Lantto kiittelee.

Yksityiskoulu tarkoittaa sitä, että lukio ei ole kunnan sivistystoimen alaisuudessa, vaan sillä on oma hallitus ja johtokunta. Raha Ylitornion lukion toimintaan tulee valtiolta, kuten muillekin lukioille. Myös kunta on avustanut viime vuosina.

Haluttiin edistää tasa-arvoa

Yksityiskouluja perustettiin aikanaan edistämään suomenkielistä sivistystä sekä sukupuolistaja alueellista tasa-arvoa.

Koulun perustamisen aikaan talkoohenki on ollut vahva.

Sari Lantto

– 1800-luvun loppupuolella haluttiin tarjota suomenkielistä koulutusta. Siinä oli ajatus myös sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Silloin perustettiin yhteiskouluja, jossa opiskeli poikia ja tyttöjä, kertoo Munkkivuoren yhteiskoulun rehtori ja Yksityiskoulujen liiton puheenjohtaja Aki Holopainen.

– Myös alueellisen tasa-arvon edistämisen nimissä perustettiin yksityiskouluja, Holopainen jatkaa.

Lukiokoulutus muutoksen kourissa

Toisen asteen koulutukseen suunnitellaan 260 miljoonan euron säästöjä. Säästöjen arvioidaan kohdistuvan erityisen voimakkaasti lukioverkostoon.

Vaikka valtio ei sulkisikaan nyt olemassa olevia lukioita, pienenevä rahoitus pakottaa kunnat tai koulutuksenjärjestäjät miettimään, montako erillistä toimipistettä heillä on varaa tulevaisuudessa ylläpitää.

Ylitorniolla mietityttäää erityisesti se, kenen kanssa verkostoitua, kun joka suuntaan on pitkä matka. Eteenpäin on päätetty jatkaa omin voimin.

– Ylitorniolla olemme hyvin iloisia siitä, että hallituksen esitys järjestämislupien uusimisesta kaatui. Ylitornio jatkaa edelleen itsenäisenä. Tämä on hyvä malli järjestää koulua, hallinnoltaan kevyt ja se on myös kunnalle edullinen malli, Sari Lantto kertoo.