"Tärkeintä on tykätä työstä" – Elämään mahtuu monta kutsumusammattia

Ihminen ehtii elämänsä aikana olla useammassakin kutsumusammatissa, sanoo yläkoulun opinto-ohjaaja. Tärkeintä työssä on se, että siitä pitää, ei se, kuinka iso palkka on.

ilmiöt
Nuori nainen ottaa valokuvaa.
Isto Janhunen / Yle

Yläasteilla eletään hektistä ja jännittävää aikaa, kun yhdeksäsluokkalaiset tekevät tulevaisuuttaan koskevia päätöksiä ja hakevat toisen asteen opintoihin. Vaikka monet ehtivät nykyään olemaan useammassakin ammatissa elämänsä aikana, puhutaan yläkoulussa vielä kutsumustyöstä.

Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että jokaiselle on olemassa yksi ainoa sopiva ammatti. Kajaanin keskuskoulun opinto-ohjaajan Hannu Komulaisen mielestä kutsumusammatti voi hyvin vaihtua elämän aikana.

– Olin pitkään opettajakouluttajana Norssilla, ja siellä opettajaksi opiskeli entisiä ympäristöarkkitehtejä, upseereita ja rakennusmiehiä ja -naisia. He olivat valtavan hyviä opettajaopiskelijoita.

Komulaisen mielestä myös ammattiylpeyden tunteminen ja intohimo työhön liittyvät kutsumukseen.

– Kun olemme puhuneet oppilaiden kanssa, mikä on työssä tärkeintä, he ovat vastanneet viisaasti, että tärkeintä on tykätä työstä. Tuntuu, että tänä päivänä raha jyllää, ja moni nuorikin kysyy leikillään, että paljonko mistäkin ammatista saa liksaa. Minä sitten yritän ängetä siihen omaa mielipidettäni, että se on tärkeää, mikä on oma juttu. Sitä jaksaa tehdä, vaikka palkka olisi vähän pienempikin, Komulainen naurahtaa.

Mielikuvaharjoituksilla haaveista kiinni

Kaikille oma kutsumus ei ole selvillä. Osa ysiluokkalaisista puntaroi ammattikoulun ja lukion välillä, ja ne, jotka menevät amikseen pohtivat sopivaa alaa. Joitakin tulevaisuuden suunnittelu jopa ahdistaa, kun he eivät tiedä, mitä haluaisivat tehdä.

Tuntuu, että tänä päivänä raha jyllää, ja moni nuorikin kysyy leikillään, että paljonko mistäkin ammatista saa liksaa.

Hannu Komulainen

Komulainen toivoo, että kotona ainoa neuvo nuorelle ei olisi, että tee itse oma valintasi. Vanhemmat voivat tukea nuorta tämän pohdinnoissa jakamalla esimerkiksi omia kokemuksiaan työelämästä.

Koulussa nuorten unelmia kartoitetaan esimerkiksi mielikuvaharjoituksin.

– Joidenkin kanssa olen käyttänyt sitä, että jos saisi sormia napsauttamalla siirtyä johonkin ammattiin miettimättä koulutusta, palkkausta ja ikää, niin mikä se olisi? Se, mikä ensimmäisenä tulee intuitiivisesti mieleen, voi olla juttu, jota kannattaisi selvittää.

– Käytämme myös netin ammatinvalintatestejä. Ne eivät kerro yksiselitteistä totuutta, mutta voivat antaa linkkejä ja vinkkejä, joita voi lähteä selvittelemään, opinto-ohjaaja Hannu Komulainen sanoo.

Hänen mukaansa myös harrastuksesta voi tulla ammatti. Kaiken kaikkiaan opon ja oppilaan välisissä keskusteluissa koetetaan laajentaa näkökulmaa niin, että saadaan selville useampikin kuin yksi tai kaksi asiaa, jotka oppilasta kiinnostavat ja joista ammatinvalinnassa voisi lähteä liikkeelle.