1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Keskivertosuomalaisen ostoskori uusiksi – enemmän rahaa viinaan ja tupakkaan kuin vaatteisiin

Ruokaostokset tekevät jatkuvasti enemmän lovea lompakoihin, kertoo kuluttajahintaindeksin painotuksia päivittänyt Tilastokeskus.

talous
Olutlavoja Itäkeskuksen Lidlissä 19. tammikuuta.
Olutlavoja Itäkeskuksen Lidlissä 19. tammikuuta.Seppo Samuli / Lehtikuva

Suomalaiset maksavat asumisestaan suhteellisesti vähemmän kuin aiempina vuosina. Ruoka, bensa ja netti verottavat lompakkoa entistä enemmän. Näin voi päätellä Tilastokeskuksen uudesta painotuksesta (siirryt toiseen palveluun)kuluttajahintoja laskiessa.

Kun tilastonikkarit ynnäävät, onko suomalaisten kuluttajien elämä kallistunut vai halventunut, he selvittävät appelsiinin ja bensalitran hintojen lisäksi, paljonko painoarvoa näille ruokaostoksille ja polttoainemenoille pitää antaa. Kertoessaan torstaina Suomessa alkaneesta deflaatiosta eli laskusuunnasta hintojen vuosimuutoksessa, Tilastokeskus myös kertoi päivittäneensä eri elämänalueiden painotuksia hintavertailussa.

– Ravinnon suhteellinen osuus on koko ajan noussut: kymmenessä vuodessa nopeammin kuin yleinen hintataso. Se ei johdu siitä, että suomalaiset syövät enemmän, toteaa Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen ruuan kallistumisesta. Kotitalouden rahamenoista jo lähes 15 prosenttia menee elintarvikkeisiin.

Lämpimään kotiin tuhrautuu viidennes

Asumiseen vuokrineen tai lainanlyhennyksineen, vesi- ja sähkölaskuineen menee yli viidennes eli edelleen suurin osa suomalaisen kotitalouden rahoista, mutta suhteellisesti vähemmän kuin aiemmin tällä vuosikymmenellä. Osuus on laskenut pari prosenttiyksikköä vuosikymmenen alusta.

Suunnilleen saman verran ovat kasvaneet keskivertosuomalaisen liikennemenot.

Suurimmat yksittäiset tekijät tässä ovat asunto- ja automarkkinat, sanoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen. Uusia asuntoja ei ole ostettu kuten aiempina vuosia. Sen sijaan sekä uusia että käytettyjä autoja on mennyt sen verran enemmän kaupaksi, että ne näkyvät tilastollisen keskivertosuomalaisen kasvaneina liikennemenoina.

Tämän vuoden alusta alkaen tilastosuomalainen käyttää enemmän rahaa paheisiin kuin pukeutumiseen. Kotitalouden vuosimenoista tavallisesti viitisen prosenttia on alkoholia ja tupakkaa, sekä toiset viitisen prosenttia vaatteita ja kenkiä. Pari viime vuotta Tilastokeskus on antanut marginaalisesti enemmän painoarvoa muotishoppailulle, mutta tänä vuonna pudottaa sen osuutta 5,1 prosenttiin. Alkoholijuomien ja tupakan osuus nostetaan 5,3 prosenttiin.

Yksi syy tähän on Lehtisen mukaan "kotikulutus". Viinaa ja viiniä ei enää osteta entiseen malliin ravintoloista, ilmenee kuluttajahintojen uudesta painorakenteesta. Ravintoloihin ja hotelleihin kokonaisuudessaan käytetään yhtä paljon rahaa kuin edellisvuosina, noin seitsemän prosenttia.

– Koska ravintolaruuan osuus on kasvanut, ravintoloissa ilmeisesti juodaan vettä ja syödään, päättelee Ilkka Lehtinen.

Samat tavarat korissa

Tämän vuoden 2015 kuluttajahintarakenne vastaa yksityisen kulutuksen arvoa vuonna 2014. Tuolloin suomalaiset kotitaloudet käyttivät 94,6 miljardia euroa.

Viimeisin iso hintakoriremontti tehtiin Tilastokeskuksessa vuonna 2011, kun lähes kuudesosa hyödykkeistä vaihdettiin. Tuohon asti vertailussa oli tarkkailtu esimerkiksi rannekellojen, lihahyytelön ja stereolaitteistojen hintaa. Tilalle vaihdettiin muun muassa nuudeleita, tuoreyrttejä ja biojätepusseja.

Tänä vuonna yhtään tuotetta korissa ei vaihdettu. Viime vuonna ainoat uudet tulokkaat olivat tablettitietokone ja porsaan ulkofilee.

– Koko ajan olemme siirtyneet luullisesta lihasta luuttomaan, Lehtinen havainnoi.

Lue seuraavaksi