Lasse Mårtenson: Pidin palopuheen Riki Sorsan puolesta

Eniten Suomen euroviisukarsintoihin osallistunut säveltäjä kaipaa aikaa, kun Euroviisuissa edustettiin oman maan kulttuuria.

musiikki
Lasse Mårtenson.
Laiskotellen-kappaleen sävelet tulevat 80-vuotiaalta Lasse Mårtensonilta selkäytimestä. Yle

Lasse Mårtenson istuu kotonaan flyygelin ääressä ja tapailee yli 50 vuoden takaista euroviisukappalettaan. Laiskotellen edusti Suomea Kööpenhaminan Euroviisuissa vuonna 1964 ja sijoittui kilpailussa seitsemänneksi.

Mårtensonin mielestä kappale on kestänyt hyvin aikaa.

– Mun puolesta sillä on yhä katetta. Monet artistit ovat biisiä esittämällä kunnioittaneet sitä niin tekstillisesti, musiikillisesti kuin sovituksellisestikin.

Ensimmäisen kerran Lasse Mårtenson osallistui Suomen euroviisukarsintoihin vuonna 1963. Mukana oli hänen sävellyksensä Marraskuu, ja hän oli mukana myös solistina esittämässä Toivo Kärjen sävelmän Kaikessa soi blues.

Vuosien 1963–1977 välillä viisukarsinnoissa kuultiin Mårtensonilta kaikkiaan 14 eri sävellystä. Hän osallistui kilpailuun, vaikka musiikilliset intohimot olivatkin muualla kuin Euroviisuissa.

– Kilpailu vangitsi jotenkin. Ehkä se kilpailumomentti teki sen, että se oli jännittävää. Ja kun alkoi menestyä, niin se antoi vielä aihetta jatkaa, Mårtenson kertoo.

Päätä hakattiin seinään kymmeniä vuosia

Viimeisen kerran Lasse Mårtenson oli mukana euroviisukarsinnoissa vuonna 1981 juryn jäsenenä. Muusikko muistelee nauraen sitä, kuinka hän piti tuomaristolle palopuheen Riki Sorsan ja tämän Reggae OK -kappaleen puolesta.

– Ajattelin, että nyt veljet ja siskot, nyt meillä on biisi ja svengaava kundi. Ja se voitti! Mä luulen, että muut olisivat karsineet sen pois, sillä se oli jotenkin niin epäkansallista tämä reggae-meininki. Minua se ilahdutti kovasti.

Kappale sijoittui 20 kilpailijan joukossa sijalle 16.

Suomen kehno menestys Euroviisuissa jaksaa edelleen hämmästyttää Lasse Mårtensonia.

– Jotain meni toistuvasti pommiin. Meillä oli hyviä artisteja, soittajia ja biisejä, mutta jostain syystä se ei suureen kuvaan mahtunut. En tiedä miksi. Se olisi hyvä analyysin paikka.

– Lordin voitto oli aika looginen seuraus jatkuvasta pään seinään hakkaamisesta, jota oli jatkunut kymmeniä vuosia. Siinä oli jotakin niin onnetonta siinä yrityksessä saavuttaa jotain muuta kuin jumbopaikka. Sen jälkeen tie oli avoin Lordille, Mårtenson tuumaa.

Kulttuurin edustaminen musiikilla kaunis ajatus

Lasse Mårtenson kaipaa aikaa, jolloin edustuskappaleen piti sääntöjen mukaan edustaa jotenkin maan kulttuuria. Näin oli vielä 1960-luvun lopulla.

– Mä kaipaan niitä muutamia vuosia, kun jokainen maa edusti musiikillaan omaa kulttuuriaan. Mun mielestä jo se ajatus on niin upea ja kaunis.

Muusikon mielestä Euroviisuissa musiikki on sittemmin jäänyt taka-alalle.

– Sitten mentiin vähitellen tähän teollisuusrokkiin. Yritettiin myös seksillä, naiskauneudella ja miksi ei mieskauneudella ja vempainkonsteilla. Se on hyvin kaukana musiikista, Mårtenson sanoo.