Suomen kissat ja koirat halutaan rekisteriin – uudistus parantaisi myös hyljeksittyjen kissojen asemaa

Lemmikkien pakollinen tunnistusmerkintä auttaisi palauttamaan löytöeläimen nykyistä nopeammin omistajalleen ja voisi myös tuoda kunnille säästöjä. Eläinsuojelulain uudistukseen liittyvää esitystä on työstetty jo vuosia. Ehdotuksen vastustajat näkevät rekisteröinnin suuritöisenä ja valvonnan vaikeana.

Kotimaa
Kaksi harmaata kissaa istuu häkissä. Kissaveljekset Hannu ja Hemmo löytyivät maalaistalon pihalta Iisalmen Hernejärveltä. Kissat tulivat Kuopion löytöeläinsuoja Piskikseen 10 kissan laumasta.
Marianne Mattila / Yle

Kissojen ja koirien tunnistusmerkintä saattaa tulla tulevaisuudessa pakolliseksi. Lemmikkien rekisteröinnistä on parhaillaan tekeillä selvitys.

Se on osa maa- ja metsätalousministeriössä työn alla olevaa eläinsuojelulain uudistusta. Kyseessä on laajamittainen hanke, sillä koiria ja kissoja on suomalaisissa kodeissa arviolta yli miljoona.

– Urakka olisi iso, mutta etenkin kissat tarvitsisivat sitä. Kennelliitto on vaatinut rotukoirille mikrosirun jo pitkään. Koirista vain viidennes on rekisteröimättömiä. Kissoja sen sijaan ovat eläinsuojelutalot täynnä, sanoo selvitystä valmisteleva Eläinten hyvinvointikeskuksen projektitukija Terhi Jääskeläinen.

Rekisteröinti auttaisi eläimen nopeasti kotiin

Lähes kaikki EU-maat ovat jo säätäneet koirien rekisteröintipakosta. Lain voimaantulo vaihtelee, mutta useissa maissa on toimivat järjestelmät.

Monessa maassa rekisteröintivelvoite on lähtenyt siitä, että kulkukoiria ja -kissoja on valtavia määriä, ja eläimet ovat vaaraksi ihmisille.

– Suomessa eläinten rabies ei ole kansanterveydellinen uhka. Ongelma on enemmänkin kustannuksissa, sanoo Terhi Jääskeläinen.

Jos eläin olisi merkitty, löytäisi se omaan kotiin nopeammin.

Maria Lindqvist

Löytöeläimen hoidon ensimmäiset 15 vuorokautta kustantaa kunta. Sen jälkeen eläin lopetetaan tai se siirtyy löytöeläinhoitolan vastuulle.

Hoitolat ovat yksityisten tai yhdistysten omistamia, ja niissä työ tehdään pitkälti vapaaehtoisvoimin.

Suomen eläinsuojeluyhdistys on yksi lemmikkien rekisteröintiä ajavista järjestöistä. Yhdistyksen lahjoitusvaroin toimivia löytöeläintaloja on eri puolilla maata.

Käytännön ongelma on niissä tuttu.

– Jos omistaja tulee hakemaan eläimen, hoito laskutetaan omistajalta. Kissoista valtaosa jää hoitoloihin. Noin puolet saa uuden kodin. Jos eläin olisi merkitty, se löytäisi kotiinsa nykyistä nopeammin. Lisäksi kustannukset olisivat omistajalle pienemmät, ja kunnalle ei tulisi eläimen hoidosta kuluja, sanoo Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton viestintäpäällikkö Maria Lindqvist.

Löytöeläinten hoidon aiheuttamia kustannuksia kunnille selvitettiin vuonna 2011. Selvityksen mukaan kokonaiskustannukset ovat keskimäärin 17 000 euroa kuntaa kohden.

Kissoja ei arvosteta

Kissaongelman ydin on kissojen alhainen arvostus. Se näkyy löytöeläintilastoissa.

Suomessa hylätään vuosittain arviolta jopa 20 000 kissaa, joista noin puolet päätyy löytöeläintaloihin.

Kukaan ei laske koiraansa kuljeskelemaan vapaana samalla tavalla kuin kissaa.

Terhi Jääskeläinen

Löytöeläinhoitoloille kohdistetun kyselyn mukaan useimmissa kunnissa talteen otettuja kissoja oli huomattavasti enemmän kuin koiria. Kissoista vain yksi kymmenestä palaa takaisin omistajalleen.

Koirista palautuvat lähes kaikki.

– Kukaan ei laske koiraansa kuljeskelemaan vapaana samalla tavalla kuin kissaa. Kadonnutta kissaa ei myöskään etsitä, sanoo Jääskeläinen.

Löytöeläintalojen mukaan kissaa eri arvosteta, koska se on halpa ja helppo hankkia. Kissojen lisääntymistä ei myöskään ehkäistä.

Koska kissan kastrointi tai sterilointi on kallista, se jätetään tekemättä.

– Kissojen ei-toivottu lisääntyminen vaikuttaa kulkukissojen määrään. Olemme järjestäneet kissojen leikkauttamiskampanjoita, ja koitamme edistää kissojen tunnistusmerkitsemistä. Tilanne ei ole kuitenkaan merkittävästi muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, sanoo Maria Lindqvist Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitosta.

Rotukissatoimintaa ylläpitävä Suomen Kissaliitto edellyttää, että liittoon kuuluvat rekisteröivät lemmikkinsä. Valtaosa kissoista on kuitenkin perinteisiä maatiaiskissoja, joiden kasvatusta ei valvo mikään taho.

Eläinsuojelijat puoltavat, MTK vastustaa

Lakiuudistusta varten tehdyn selvityksen mukaan rekisteröintiä puoltavat Suomen Kennelliiton ja Kissaliiton sekä eläinsuojelujärjestöjen lisäksi valvontaeläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisi.

Kannattajien mielestä merkitseminen lyhentäisi eläinten säilytysaikaa. Merkitsemätöntä eläintä voisi pitää hylättynä, jolloin sen voisi määrätyn säilytysajan kuluttua lopettaa tai sille voitaisiin etsiä uusi koti.

Merkitsemisellä voitaisiin myös ehkäistä eläinsuojelurikoksia ja valvoa eläinten maahantuontia.

Ongelmana on kissojen omistajien tiedottaminen ja motivaatio.

Terhi Jääskeläinen

– Maksullinen merkintä myös korostasi eläimen omistajalle kissan pitoon liittyvää vastuuta ja saattaisi näin nostaa kissan arvostusta, sanoo Jääskeläinen Eläinten hyvinvointikeskuksesta.

Eläinten tunnistusmerkitsemistä vastustavat muun muassa MTK ja MTT. Valtakunnallisen rekisterin ongelmana nähdään sen toteuttaminen käytännössä.

– Ongelmana on kissojen omistajien tiedottaminen ja motivaatio, arvelee Jääskeläinen.

Rekisteröinnin valvontaa myös pohditaan. Valvonta on suuritöistä ja on epäselvää, kuka vastaisi valvonnasta ja missä tilanteessa.

– Koirien rekisteröintiä valvotaan vapaaehtoisesti esimerkiksi kilpailu- ja näyttelytoiminnan yhteydessä. Kissoilla näyttely ja kilpailutoiminta eivät ole niin laajamittaisia, sanoo Jääskeläinen.

Lakiuudistusta on työstetty jo pari vuotta. Tavoite on saada esitys käsittelyyn sitten, kun uusi eduskunta on aloittanut toimintansa.