Hybriditila voi tuoda työrauhan

Ajat, jolloin toimistotyötä tehtiin vain omissa huoneissa ovat taakse jäänyttä elämää. Avokonttoribuumin jälkeen toimistojen tuorein trendi on niin sanottu monitilatoimisto eli hybriditila. Mikään oikotie onneen sekään ei ole.

terveys
Hiljainen työtila kyltti toimiston ovessa.
Monitilatoimistossa on varattu keskittymistä vaativille työtehtäville hälyvapaita alueita tai huoneita.Heli Kaski / Yle

Avokonttoribuumi alkoi Suomessa 1980-luvulla ja maisematoimistoja rakennettiin ahkerasti vielä 2000-luvulle tultaessa.

Avokonttori on edelleen joillekin työntekijöille kauhistus ja toisille taas täysin luonteva paikka paiskoa hommia.

Työtiloihin suhtautumisessa painaa paljon työn luonne ja se, millaisissa oloissa on tottunut työskentelemään.

Yle Keski-Suomen Jyväskylässä haastattelemat toimistotyöläiset kertovat, että unelmien työtila olisi ennen kaikkea terve, viihtyisä ja työpaikan ilmapiirillä on joskus seiniä enemmän merkitystä. Osa haaveilee oman työhuoneen rauhasta.

Nyt tehdään tiloja, joissa voi työskennellä, neuvotella tai käyttää johonkin muuhun.

Risto Oikarinen, arkkitehti

Toimistorintamalla on tuskin paluuta pelkkiin työhuoneellisiin konttoreihin, mutta maisematoimistoja on alettu muokata uuteen uskoon. Muotiin ovat tulleet niin sanotut monitoimi- eli hybriditilat

Jyväskyläläinen arkkitehti Risto Oikarinen toteaa, että toimistotiloissa päivän sana on räätälöinti. Asiakkaat haluavat juuri heille sopivat tilat.

– Nyt tehdään tiloja, joissa voi työskennellä, neuvotella tai käyttää johonkin muuhun. Tilojen täytyy sopia moniin tarkoituksiin, puhutaan hybridi-tiloista, kuvailee Oikarinen.

Hybriditilat ovat usein avokonttorimaisia, mutta keskittymistä vaativille työtehtäville on niissä varattu hiljaisia työskentelyalueita. Myös ryhmätyölle ja palavereille on suunniteltu omat alueensa.

Toimiakseen hybriditilat tarvitsevat työyhteisössä sovitut pelisäännöt. Yhdessä on voitu päättää vaikkapa, että hiljaisilla alueilla ei käydä ylimääräisiä keskusteluja, eikä pidetä kännykän soittoääniä päällä. Monitilatoimistot eivät lisää työrauhaa ja -viihtyvyyttä, jos sääntöjä ei ole tai niitä ei noudateta.

Punaista ja harmaata lattiamateriaalia.
Hiljaisen työn alueesta voi viestiä lattiamateriaalien väreilläkin.Heli Kaski / Yle

Oikarisen mukaan pintamateriaalien merkitys korostuu hybriditiloissa. Avokonttoreita muistuttavissa tiloissa erityistä huomiota on kiinnitettävä akustiikkaan. Esimerkiksi pehmeillä lattiamateriaaleilla saadaan häivytettyä häiritsevää hälyä.

– Työn luonne lopulta määrää, tehdäänkö tilasta avotoimisto vai hybridi, kertoo Oikarinen.

Monitilatoimisto sopii liikuteltavaan työhön

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Valtteri Hongisto on perehtynyt toimistoihin ja avokonttoreihin melunäkökulmasta jo parikymmentä vuotta.

Hongisto toteaa, että siirtyminen monitilatoimistoihin on hyvä suuntaus. Melu kun on yleensä avokonttoreiden suurin yksittäinen haittatekijä. Myös tilan koolla on merkitystä ja sillä, koetaanko se ahtaaksi.

Avokonttorissa hälyä ja työn keskeytyksiä voi karsia esimerkiksi kuuntelemalla kuulokkeilla musiikkia tai luonnonääniä, jotka eivät häiritse työtä, mutta peittävät ympäriltä tulevia ääniä. Ongelmia voi ratkoa myös työyhteisöllisin konstein.

– Ongelmista avoimesti keskusteleminen saattaa auttaa, otetaan asioita esille ja äänenkäyttöä vähennetään.

Kuulokkeet pöydällä.
Heli Kaski / Yle

Työrauhan tarpeesta voi kertoa työkavereille myös tietyllä pöydälle nostettavalla esineellä. Merkkiesine viestii, ettei kollegaa saa juuri sillä hetkellä häiritä.

– Tilojen fyysiseen muuttamiseen on myös runsaasti keinoja, joskin ne maksavat enemmän. Tällaisia ovat äänenvaimennusmateriaalien tai peiteäänijärjestelmien käyttö. Avotoimistoissa myös erilaiset vetäytymistilat, puhelinkopit ja hiljaisen työn huoneet ratkaisevat meluongelmia, sanoo Hongisto.

Erityyppisiä tiloja tarjoava monitilatoimisto on kompromissi koppikonttorin ja avokonttorin välillä.

Monitilatoimisto tuo yleensä tyytyväisyyttä sellaisissa töissä, joissa työn voi tehdä periaatteessa missä vaan.

Valtteri Hongisto, vanhempi tutkija

– Se pyrkii olemaan tilatehokas ja organisaation kannalta parempi kuin pelkkä avo- tai koppikonttori, sanoo Hongisto.

Monitilatoimistot ovat vielä niin uusi juttu, että tutkimuksia niistä on toistaiseksi vähän. Se kuitenkin jo tiedetään, että kaikkiin töihin ne eivät sovi tai tuo parannuksia.

– Organisaatiot, missä työt on pakko tehdä omalla työpisteellä, niin sellaisiin ympäristöihin monitilatoimistot eivät tuo kovin suurta helpotusta tai vaikuta juuri mitään. Töissä, missä työn voi tehdä missä vaan ja se on helppo viedä mukana, niin niissä monitilatoimisto tuo yleensä parannusta ja tyytyväisyyttä.

Monissa toimistoissa on viime vuosina luovuttu myös henkilökohtaisista työpisteistä. Työskentelypaikka valitaan kulloisenkin työtehtävän ja -roolin mukaan. Työpiste saattaa vaihtua kesken päivänkin. Hongisto toteaa, että suhtautuminen elämään ilman omaa työpöytää on hyvin työntekijäkohtainen.

– Suurimmalle osalle on onneksi tarjolla työpisteitä, ettei tarvitse missään sohvilla istua. Työpisteen vaihteleminen ei tule kyseeseen silloin, kun työ on sen luonteista, ettei sitä voi siirtää jatkuvasti, välineitä on esimerkiksi paljon.

Työkaveri kateissa ja säädöt päin honkia

Tutkija toteaa, että yhtä oikeaa "hyvää työympäristöä" ei ole olemassa. Monitilatoimistokaan ei ole pelkkä onnela.

Hongisto arvioi, että hybriditilojen ongelmaksi voi muodostua muun muassa se, että työntekijä saattaa turhautua erilaisten vaihtoehtojen meressä – pohtiessaan missä osassa toimistoa on milloinkin tilaa juuri sille omalle työlle.

– Myös ergonomiset asiat voivat olla päin honkia, kun aina pitää säätää työpiste itselle sopivaksi. Jos kaikki työpisteet ovat nimettömiä, niin sekin voi askarruttaa, missä kukin työntekijä milloinkin on, kuvailee Hongisto.

Monitilatoimistot kysyvät käyttäjiltään erityisesti alkuvaiheessa sopeutumiskykyä.

– Monitilatoimisto on jotain aivan muuta kuin perinteinen toimisto ja sitä pitää osata käyttää. Käyttötavat tulee yhdessä luoda ja helpommin ne hyväksytään ja omaksutaan, jos niihin on voitu itse vaikuttaa, summaa Hongisto.

Risto Oikarista Yle Keski-Suomelle haastatteli Marja Roiha