Helsinkiläistä energiaa viherretään kaukaisilla koskilla

Helsingin energiayhtiö Helen tuottaa valtaosan uusiutuvasta energiastaan vesivoimalla Ruotsissa. Ilman osakkuusenergiaa yhtiö ei saavuttaisi ilmastotavoitteita.

Kotimaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Pääkaupungin oma energiayhtiö tunnetaan etenkin keskustan kivihiilivoimaloista Hanasaaressa ja Salmisaaressa. Itä-Helsinkiläisille on tuttu myös Vuosaaren maakaasuvoimala.

Mutta harvemmalla on muistissa se, että Helen Oy (entinen Helsingin Energia) on myös merkittävä vesivoiman ja ydinvoiman tuottaja erilaisten omistusjärjestelyjen kautta.

Vuorovaikutteisesta kuvaajasta näet eri laitosten ja osakkuusyhtiöiden tuotannon määrän energialähteiden mukaan paloiteltuna. Tarkempaa tietoa laitoksista ja osakkuusyhtiöstä saat osoittamalla ylläolevasta kuvaajasta tuotannon määrää kuvaavia värikkäitä palkkeja.

Helsinkiläinen uusiutuva energia on vesivoimaa kaukaisilta koskilta

Helenin uusiutuvasta energiasta vain murto-osa tulee Helsingistä. Katri Valan lämpöpumppulaitos siirtää muunmuassa jäteveden lämpöä lämmityspattereihin ja sen tuottamasta energiasta kaksi kolmasosaa lasketaan uusiutuvaksi.

Monin verroin enemmän uusiutuvaa energiaa Helen tuottaa vesivoimaloilla. Niitä ei Helsingistä löydy Vanhankaupunginkosken piskuista museovoimalaa lukuunottamatta.

Suurin yksittäinen vesivoiman lähde on Keski-Ruotsista Åren rinteiltä Pohjanlahteen laskeva Indalsälven-joki. Kesällä 2013 Helen hankki joen voimaloista osuuden, jolla se saa vihreää energiaa puolitoistakertaisesti Katri Valan lämpöpumppuihin verrattuna.

Saman verran vesisähköä Helen saa tytäryhtiönsä Mankala Oy:n kautta. Sen hallitsemat turbiinit saavat voimansa Kymijoesta.

Helsingillä on osansa myös Vuotoksen altaan kiistoissa

Valajaskosken voimalaitos Kemijoessa Rovaniemen lähellä.
Helen omistaa osan myös Kemijoki Oy:stä, jolla on voimala muunmuassa Valajaskoskella Rovaniemellä.Raimo Torikka / Yle

Helenin kolmas vesivoiman lähde on Kemijoki Oy, jonka tuotannosta Helen omistaa 4 prosenttia. Sillä yhtiö saa melkein yhtä paljon pohjoissuomalaista vesisähköä kuin Katri Valan laitokselta uusiutuvaa lämpöä. Kemijoki-omistuksen kautta helsinkiläisillä on näppinsä pelissä myös kiistellyissä Vuotoksen tekoaltaan rakentamisaikeissa.

Kemijoki Oy:n hallituksessa istuu Helenin toimitusjohtaja Pekka Manninen ja hallintoneuvostossa Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.).

Henkäys tuulivoimaa länsirannikolta

Helsingin lähellä ei tuulivoimaloita ole, mutta Helen omistaa Mankala Oy:n kautta ripauksen porilaista ja raahelaista tuulivoimaa. Kokonaisuuden kannalta sen merkitys on häviävän pieni.

Voit erotella vesivoiman ja tuulivoiman toisistaan kuvaajan valintapainikeella “jaottele energialähteet tarkemmin”. Tuulivoiman osuus on niin pieni, että sen nähdäksesi joudut piilottamaan kuvaajasta ydinvoiman, maakaasun ja hiilen. Se onnistuu klikkaamalla kuvaajan alapuolella olevia energialähteiden otsikoita.

Jos tuulivoiman määrä tuntuu mitättömältä, niin mainittakoot että se on noin 35 kertaa enemmän kuin mediassa ja katumainoksissa näyttävästi esillä ollut aurinkosähkö. Sitä Helen saa Suvilahden vanhan sähköaseman katolle parhaillaan asennettavista paneeleista.

Joka kymmenes wattitunti Olkiluodon reaktorista

Helenin osakkuusenergian toinen ja vieläpä uusiutuvaa energiaa suurempi lähde on ydinvoima. Helenin kokonaistuotannosta 10 prosenttia virtaa Olkiluodon ydinvoimalasta kolmen eri yhtiön osakkuuksien kautta.

Kun Olkiluodon kolmas reaktori aikanaan käynnistyy, ydinvoiman määrä Helsingin energiapaletissa kasvaa.

Helen on mukana myös Olkiluodon neljännen reaktorin suunnittelussa. Mikäli pahasti kompuroiva hanke vielä nousee jaloilleen, päättää kaupunki erikseen siitä, onko se mukana laitoksen rakentamisessa vai ei.

Liiketoimintaa ja ilmastopolitiikkaa

Helenin laajat omistukset eivät johdu pääkaupungin energiantarpeesta - itse asiassa Helen Oy tuottaa reilusti enemmän sähköä kuin omistajakaupunki kuluttaa. Lähtökohtaisesti osakkuudet ovat olleet tuottavia sijoituksia, joilla katetaan kaupungin menoja, vaikkapa opettajien palkkoja.

Mutta viime vuosina omistuksista on tullut myös ilmastopolitiikkaa. Helsingin kaupunginvaltuusto kun on määrännyt, että vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuuden on noustava 20 prosenttiin. Tähän tavoitteeseen lasketaan mukaan kaikki Helenin omistama tuotanto, ei vain helsinkiläinen tuotanto.

Ilman osakkuusenergiaa Helen olisi jos ei pulassa, niin ainakin suuremman haasteen edessä.

Tällä hetkellä uusiutuvan energian osuus on seitsemän prosenttia Helenin kaikesta tuotannosta. Helsinkiläisestä tuotannosta uusiutuvaa energiaa on pari prosenttia, osakkuusenergiasta 36 prosenttia.

Tästä seuraa esimerkiksi se, että tänä vuonna tehtävä suuri päätös kivihiilen käytön vähentämisestä ei riittäisi ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ilman osakkuusenergiaa.