Hyppää sisältöön

Luonto-Liitto Suomussalmella vastustamassa hakkuita

Kolme Luonto-Liiton jäsentä ja yksi paikallinen ovat kiertäneet Suomussalmella Pesiönjärven saarilla, joille Metsähallituksella on hakkuusuunnitelma. Hakkuita vastustetaan luontoarvojen menettämisen vuoksi.

Kuva: Risto Koskinen / Yle

Luonto-Liiton Metsä-ryhmän jäsen Hanna Jauhiainen kertoo, että perjantaina puolen päivän aikaan kolmen luontoliittolaisen ja yhden paikallisen henkilön ryhmä on Pesiönjärven saarilla Kumpusaaressa.

– Nyt näyttää oikein hyvältä, ja mielestäni hakkuut heikentäisivät selvästi saarten luontoarvoja. Kumpusaaresta löysimme silmällä pidettävän jäkälälajia, korpiluppoa, ja yhden vaarantuneeksi luokitellun kotelosienen, aarninapun.

– Aiomme kierrellä saarissa, ja mahdollisesti hakkuita vastustavia paikallisia on tulossa mukaan iltapäivällä. Saaret ovat tärkeä virkistysalue, eikä sitä kehitetä hakkuilla.

Jauhiainen kertoo, että helsinkiläisistä ja kuopiolaisista koostuva Luonto-Liiton ryhmä saapui Suomussalmelle torstaina ja aikoo viipyä lauantaihin. He vastustavat Metsähallituksen saariin suunnittelemia harventaen suunnittelemia hakkuita.

– Myös tällaiset erikoishakkuut heikentävät saarten luontoarvoja, saaret pitää jättää luonnontilaan, Luonto-Liiton Metsä-ryhmän jäsen Hanna Jauhiainen kertoo.

Kainuun ELY-keskus myös epäilee, että saarissa on liito-oravia, ja niiden luotettava kartoitus voidaan tehdä myöhemmin keväällä tai kesällä. Tähän aikaan vuodesta se ei onnistu.

Hanna Jauhiainen

– Kainuun ELY-keskus myös epäilee, että saarissa on liito-oravia, ja niiden luotettava kartoitus voidaan tehdä myöhemmin keväällä tai kesällä. Tähän aikaan vuodesta se ei onnistu.

Metsähallituksen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan aluejohtaja Arto Tolonen sanoo, että Metsähallituksen hakkuusuunnitelmat eivät etene ennen kuin liito-orava-asia on selvitetty.

– Sen osalta tilanne etenee maanantaina. Jäätietäkään ei saada aikaiseksi ainakaan viikkoon.

Kaavamerkinnät suurennuslasin alla

Luontoliiton Metsä-ryhmän jäsen Hanna Jauhiainen vetoaa hakkuita vastustaessaan Pesiönjärven saarten olleen nykyistä maakuntakaavaa edeltävässä Kainuun III seutukaavassa S-merkinnällä.

Kainuun liiton maankäyttöasiantuntija Martti Juntunen vahvistaa Jauhiaisen mainitseman kaavamerkinnän. Nykyisessä 29.4.2009 valtioneuvoston hyväksyksymässä maakuntakaavassa saaret ovat Juntusen mukaan merkinnällä V, joka tarkoittaa vähintään seudullisesti merkittävää virkistysaluetta ja virkistyskäytön kehittämisaluetta taajama-alueen ulkopuolella.

– Kainuun seutukaavan ensimmäisessä vaiheessa Pesiönjärven saaret olivat SU 108 -merkinnällä, ja kaavaselostuksessa kerrotaan, että Metsähallituksen rauhoittaneen saaret maisemansuojelua silmällä pitäen.

Viiden saaren muodostama maisemakokonaisuus Pesiönjärven pohjoisosassa. Metsähallitus on rauhoittanut saaret maisemansuojelua silmällä pitäen. Ote Kainuun seutukaavan 1. vaiheesta, jonka sisäministeriö vahvisti 29.4.1980.

Kainuun seutukaavan toinen vaihe vahvistettiin ympäristöministeriössä 3.11.1983, ja siinä merkintä säilyi samana kuin ensimmäisessä vaiheessa. Kainuun III seutukaavassa Pesiönjärven saaret olivat Kainuun liiton maankäyttöasiantuntija Martti Juntusen mukaan S 706 -merkinnällä, jonka aiempien vaiheiden seutukaavojen SU-alueet pääosin saivat.

Juntusen mukaan muuttuneiden maankäyttö- ja virkistyskäyttötavoitteiden perusteella seutukaavan suojelualueista osoitettiin maakuntakaavan virkistysalueiksi Pesiönjärven saarien lisäksi muun muassa Hyrynsalmen Vuorisaari, Kuhmosta osa Lammajärven ja Ontojärven saarista sekä osa Oulujärven retkeilyalueen saarista.

Artikkelia täydennetty 20.2.2015 kello 13.57: Artekkelia täydennetty otsikon Kaavamerkinnät suurennuslasin alla -alapuolinen osuus Jauhiaisen ja maankäyttöasiantuntijan kommenteilla.

.
.