Helsingin "tasavihreillä" voimalavaihtoehdoilla on eroa - kokeile itse kuinka paljon

Helsingin valtuusto päättää tänä vuonna, miten kivihiilen käyttöä vähennetään. Keinoja nykyistä vihreämmän energian tuottamiseksi olisivat ainakin puupellettien käyttö ja Vuosaaren uusi biovoimala. Vuorovaikutteinen grafiikka auttaa vertailemaan näiden vaihtoehtojen vihreyttä.

Kotimaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Viiden vuoden kuluttua Helsingin energiayhtiön Helenin pitäisi näyttää varsin erilaiselta kuin nyt. Valtuuston vaatimus on, että 20 prosenttia yhtiön energiasta on uusiutuvaa vuonna 2020. Tällä hetkellä lukema on noin seitsemän prosenttia.

Helsinkiläisillä laitoksilla uusiutuvan energian osuus on tätäkin pienempi - alle kaksi prosenttia. Kokonaislukua vihertää osakkuusenergia, jota tuotetaan kaukana pääkaupunkiseudulta, esimerkiksi Ruotsissa.

Tulevaisuudessa Helen panostaa uusiutuvaan energiaan myös Helsingissä.

Ensiksi ripaus pellettejä kivihiilen sekaan

Ensimmäinen, ja jo melkein otettu askel on puupellettien polttaminen kivihiilen rinnalla Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksissa. Verrattain pienen remontin jälkeen pellettien osuus voi olla suurimmillaan 5–7 prosenttia.

Muutoksen merkityksen näet valitsemalla vuorovaikutteisesta kuvaajasta skenaarioksi “7% pellettejä Hana- ja Salmisaaressa”. Uusiutuvan energian osuus helsinkiläisessä tuotannossa liki kolminkertaistuu, mutta nousee vain täpärästi yli neljän prosentin.

Suuri linja valitaan tänä vuonna

Radikaalimpi muutos tapahtuu, kun valtuusto päättää, remontoidaanko Hanasaaren ja Salmisaaren voimalat 40-prosenttisiksi biovoimaloiksi.

Toinen ja kalliimpi vaihtoehto on Hanasaaren korvaaminen Vuosaareen uudella monipolttoainevoimalalla, ja sen ruokkiminen 60-prosenttisesti biopolttoaineella. Salmisaari jäisi edelleen seitsemän prosentin bio-osuuteen.

Toteutuessaan kumpikin vaihtoehto nostaisi uusiutuvan energian osuutta Helsingissä 17 prosenttiin. Huomattavasti vihreämmän osakkuusenergian ansiosta 20 prosentin kokonaistavoite täyttyisi, mikäli muu tuotanto pysyy nykyisellään.

Eri vaihtoehtojen vaikutusta kokonaistuotantoon voit tarkastella tekemällä valinnan “Kaikki tuotanto yhteensä”.

Vanhojen voimaloiden remontti sitoo suurempaan hiilenpolttoon

Vuorovaikutteisen kuvaajan kaksi viimeistä skenaariota ottaa katseen pidemmälle tulevaisuuteen. Näkymä paljastaa, mitä eroa on vanhojen voimaloiden remontilla ja Hanasaaren korvaamisella.

Vanhojen voimaloiden bio-osuutta kun ei voi nostaa juurikaan 40 prosentin yli nyt suunnitelluilla remonteilla. Osuuden kasvattaminen edelleen tietäisi erittäin kallista kattilaremonttia, jonka kustannusten suuruusluokkaa Helen ei suostu edes arvioimaan.

Sen sijaan Vuosaaren uusi voimala voisi tekniikkansa puolesta polttaa biopolttoaineita ja kivihiiltä missä tahansa suhteessa. Jos voimalassa poltettaisiin pelkkää puuta, uusiutuvan energian osuus nousisi kokonaistuotannossa 27 prosenttiin ja Helsingissäkin reiluun 25 prosenttiin.

Vielä tämänkin jälkeen Helsingille jäisi kiristysvaraa kivihiilen suhteen. Helen voisi nostaa Salmisaaren bio-osuuden 40 prosenttiin ensimmäisen vaihtoehdon mukaisella remontilla. Näin uusiutuva energia kattaisi kokonaistuotannosta 32 prosenttia ja helsinkiläisestä tuotannosta 31 prosenttia.

Puolet kaikesta energiasta tulee maakaasusta

Tehtiin kivihiilivoimaloille mitä tahansa, puolet Helenin energiasta tuotetaan yhä uusiutumattomalla maakaasulla. Siksi Helen on suunnitellut biokaasun valmistusta Joutsenossa. Biokaasu on metaania siinä missä maakaasukin ja kelpaa samoihin putkiin ja laitoksiin.

Toistaiseksi biokaasulaitoksen rakentamiseen ei ole ryhdytty, koska sitä ei pidetä taloudellisesti kannattavana. Toteutuessaan laitos tuottaisi noin neljänneksen Helsingin kuluttamasta maakaasusta.

Tulevaisuudessa siintää hiilidioksidin talteenotto

Mutta Helenin on tehtävä vielä paljon enemmän, jos se aikoo olla hiilineutraali vuonna 2050. Sekin on yhtiön virallinen tavoite.

Tavoitteen saavuttamista helpottaa jonkin verran se, että helsinkiläisten laitosten käytön määrää kaukolämmön tarve ja sen odotetaan laskevan talojen energiatehokkuuden parantuessa. Aurinkoenergia, lämpöpumput ja hukkalämmön parempi hyötykäyttö voivat myös vähentää kaukolämpölaitosten tarvetta.

Yhtiön nykyisissä suunnitelmissa tavoite saavutetaan lopullisesti vasta hiilidioksidin talteenoton myötä. Siinä kaapataan voimalaitoksen kattilassa syntyvä hiilidioksidi ja varastoidaan se maan alle, esimerkiksi tyhjäksi pumpatulle maakaasukentälle. Talteenottolaitos syö osan voimalan energiasta, eikä tekniikan toimivuudesta, varastojen pitävyydestä tai koko prosessin kalleudesta ole vielä kertynyt kovin laajaa kokemusta.