Markus-setä oli Suomen ensimmäinen mediapersoona

Kansankasvattajan esikuvat olivat ulkomailta, mutta kaurapuuroineen Markus Rautio oli supisuomalainen radioilmaisun uranuurtaja. Tarunhohtoinen vessareissu jää tuoreessa elämäkerrassakin hämärän huomaan.

kulttuuri
Markus Rautio eli Markus-setä
Markus-setä eli Markus Rautio.

Markus-sedän lastentunti radiossa loppui vuonna 1956, mutta suurin osa suomalaisista tuntee hänet ainakin käsitteenä.

Elämää suuremmaksi kasvaneesta radiopersoonasta kerrotaan yhä legendoja, joista jotkut ovat tottakin.

Totta Markus Raution elämässä on, että hän matkusti Hollywoodiin kokeilemaan siipiään elokuvan parissa. Rautio oli kiinnostunut elokuvien ohjaamisesta ja tapasi ajan merkittäviä ohjaajia. Mykkäelokuvien joukkokohtauksia pidemmälle hän ei päässyt.

Vastaperustetun Suomen Yleisradion työtarjous v. 1926 oli tervetullut Suomeen palanneelle Rautiolle. Näin arvioi tohtori Paavo Oinonen. Yle on julkaissut omana lahjakirjanaan Oinosen elämäkertateoksen Markus-setä, Suomen ensimmäinen radiopersoona.

Esikuvansa oli Markus-sedälläkin

Markus-sedästä tuli torstai-iltapäivän lastentuntien vetäjänä ennen kokemattoman suosittu Suomen lasten parissa, ja aikuisetkin kuuntelivat.

Oinosen elämäkerrasta selviää, että Markus Rautio teki tiedustelumatkoja mm. BBC:n toimitukseen Lontooseen, jossa oli jo hoksattu lempeä-äänisten setien teho lapsiin. Ruotsin Sveriges Radiolla oli jo Markus-setää vastaava hahmo Farbror Sven, lasten kirjelaatikon keksijä.

Paavo Oinonen korostaa, että esikuvista huolimatta Rautio teki Markus-sedästä täysin persoonallisen hahmon. Näyttelijäperheen lapsena hänellä oli sekä halu että kyky erottautua varhaisen radion perusesiintyjästä, joka oli selkeästi ja huolitellusti paperista lukeva kuuluttaja.

Rautio uskalsi puhua vapaammin – toki hänen äänensä oli hyvin selkeä. Hän oli myös radioreportaasin edelläkävijä, kun tekniikka 1930-luvulla mahdollisti niiden tekemisen kentältä. Markus Raution rooli kansakunnan rakentajana ei rajoittunut vain lastenohjelmiin, vaikka niistä hänet yhä muistetaan.

Päivää pienet ystäväiseni, päivää päivää

Miksi Markus-sedän lastentunneista tuli suomalaisille niin rakkaita? 1920- ja 1930-lukujen lasten muistikuvissa nousee päällimmäiseksi tavaton lempeys.

Rautio teki aikansa populaarikulttuuria lastentunnilla ja lasten kuunnelmissa.

Paavo Oinonen

Tuohon aikaan ei lapsiin yleensä suhtauduttu vakavasti yksilöinä. Lapsia oli torpissa paljon ja heitä komennettiin isoilla kirjaimilla. Kasvatus keskittyi perinteisesti kurinpitoon ja nuhteeseen.

Markus-setä kannusti ja kylvi modernin lastenkasvatuksen siemeniä.

Paavo Oinonen hymähtää, että Rautio toi nykyään niin kovin muodikkaan vuorovaikutteisuuden radioon heti sen alkutaipaleella.

Markus-sedän lastentunneilla lapset esiintyivät kirjeiden välityksellä ja itse ohjelmassa esiintyen. Kuunnelmaosuudet toivat lasten ulottuville ääniteatteria. Monimuotoisuudessaan lastentunnit loivat pohjaa nykyiselle suomalaiselle lastenkulttuurille.

Radiosta tulee vielä suuri juttu

Kerran Yleisradion molemmat ohjelmatyöntekijät, Markus Rautio ja Alexis af Enehjelm jakoivat töitä keskenään kun Rautio innostui spekuleeraamaan. Hän äityi haaveilemaan ääneen.

– Kyllä tästä radiosta tulee vielä suuri juttu! Mitäs sanoisit jos lisenssit (radioluvat) nousisivat vaikka sataan tuhanteen!

– Jaaha, kyllä sinä Markus olet hyvä sadunkertoja mutta kyllä saduillakin sentään on rajansa, vastasi Enehjelm.

Tohtori Paavo Oinonen muistuttaa, että radio oli vasta hivuttautumassa suomalaisten elämään, ja mullisti samalla arkista maailmankuvaa.

– Radion vaikutus oli monumentaalinen, jos ajatellaan miten hyvin maatalousvaltaisessa Suomessa ostettiin suhteellisen kallis laite, radiovastaanotin, ja sieltä kuunneltiin maailman ääniä. Haluan ajatella, että Rautio teki aikansa populaarikulttuuria lastentunnilla ja lasten kuunnelmissa, jotka hän toteutti ja itse kirjoitti myös.

Eri näkemyksiä eriössä käynnistä

Entä lausuttiinko radiossa koskaan kuuluisaa lausetta: Markus-setä lähtee nyt paskalle?

Totuus asiassa on hautautunut ristiriitaisiin muistikuviin siitä, sanoiko lipsahduksen lähetyksen loppusekunneilla af Enehjelm, Rautio vai ehkä joku tekniikan henkilö, puhuttiinko suomea vai ruotsia, mitä todella sanottiin vai sanottiinko oikeasti mitään. Tallennetta ei ole.

Paavo Oinonen muistuttaa kirjassaan, että vanhimmissa kirjatuissa muistikuvissa tapauksesta möläyttäjä on aina Alexis af Enehjelm. Raution suuhun wc-aikeet siirtyvät vasta myöhemmissä versioissa. Ehkä voidaan todeta, että näin hyvän urbaanin legendan ei tarvitse olla totta. Se on ollut jo kauan suomalaista folklorea.

Markus Rautio sai pitkän Yleisradio-uransa jälkeen teatterineuvoksen arvonimen. Ennen radiota hän oli ehtinyt olla kymmenisen vuotta teatterialalla. Oinosen arvion mukaan teatteri oli hänelle rakkain taidemuoto.