Kainuulaisilla taittuu sata metriä juosten vain vaivoin, lihaskunnon ylläpito ei kiinnosta

THL:n viimeisimmät alueelliset tutkimukset vuodelta 2013 osoittavat, että kainuulaiset ovat laiskimpia pitämään yllä lihaskuntoaan, ja kainuulaisnaiset kokevat toiseksi eniten suuria vaikeuksia juosta 100 metriä.

Kainuu
Juoksurata kuvassa
Yle

Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen viimeisimmät alueelliset tutkimukset vuodelta 2013 osoittavat, että Kainuussa harrastetaan lihaskuntoharjoittelua vähiten koko maassa, sillä jopa 87,1 prosenttia 20–54-vuotiaista kainuulaisista ilmoitti harrastavansa sitä harvemmin kuin kahdesti viikossa.

20–74-vuotiaista kainuulaisnaisista 18,6 prosenttia koki suuria vaikeuksia sadan metrin juoksemisessa, mikä on toiseksi huonoin tulos koko Suomessa kymenlaaksolaisten naisten jälkeen. Miesten ja naisten tulokset yhteen laskettuna Kainuu oli 18 maakunnan joukossa sijalla neljä yhdessä Pohjois-Savon kanssa.

23,6 prosenttia yli 20-vuotiaista kainuulaisista ei harrasta liikuntaa vapaa-ajallaan ollenkaan.

Kajaanilaisen tutkija Jaana Karin mukaan tilastoja selittää se, että liikunta on tiettyjen sosiaaliryhmien harrastus. Hän arvelee, että Kainuussa ei ole vallalla samanlainen kulttuuri kuin vaikkapa Etelä-Suomessa, missä terveysliikunta on suositumpaa.

Työpaikoilla esimiehellä on merkittävä rooli. Jos liikuntaa tuetaan, sillä on suuri vaikutus.

Hannu Tikkanen

Kainuun Liikunnan aluejohtaja Hannu Tikkanen sanoo, että myös väestön ikääntyminen, koulutustaso ja tulotaso sekä palvelujen tarjonta ovat myös tutkimustuloksiin vaikuttaneita tekijöitä. Hänen mielestään tarvittaisiin kulttuurin muutosta niin kouluilla kuin työpaikoillakin.

– Kouluissa istutaan yläasteella välitunnit lattialla, ja ammattikoulussa kulttuuri on erilainen verrattuna lukioon. Työpaikoilla esimiehellä on merkittävä rooli. Jos liikuntaa tuetaan, sillä on suuri vaikutus, Tikkanen sanoo.