Temppelilöytö Armeniassa: Vuoren huipulla ennustettiin tulevaisuutta

Tuhansia vuosia sitten hallinnut eliitti etsi ennusmerkkejä eläinten luiden, pyöreiden pikkukivien ja jauhojen avulla temppeleissä, jotka oli rakennettu linnoituksen suojiin.

Ulkomaat

Armeniasta Gegharotista löytyneissä pronssikautisissa temppeleissä pyrittiin ennustamaan tulevaisuuden tapahtumia sitä varten kerättyjen ja muokattujen esineiden ja tajuntaa muuttavien aineiden avulla, kertovat tutkijat.

Kolme temppeliä sijaitsivat vuoren huipulla linnoituksen suojissa. Ikää rakennuksilla on noin 3 300 vuotta. Jokaisessa temppelissä oli yksi huone, jossa sijainnut suuri savesta tehty allas oli löydettäessä täynnä tuhkaa.

Arkeologit seuloivat tuhkan seasta muun muassa savisia jumalhahmoja, joilla on sarvet, sekä suitsukeastioita ja runsaasti eläinten luita, joissa oli merkintöjä.

Löytöä tutkineet yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston arkeologit arvelevat, että temppeleissä työskennelleet ennustajat pyrkivät näkemään tulevaisuuteen polttamalla suitsukkeina hallusinaatioita aiheuttavia aineita ja juomalla viiniä.

Apuna vihreitä kiviä ja jauhokakkaroita

Professori Adam Smith ja Cornellin yliopiston toinen tutkija Jeffrey Leon löysivät todisteita kolmesta tavasta ennustaa tulevaisuutta.

Ensimmäisessä ennusmerkkejä etsittiin eläinten luiden avulla. Gegharotissa käytössä oli lehmien, lampaiden ja vuohien jalkapöydän luita, joihin oli poltettu merkkejä. Rituaaleissa luita vieritettiin noppien tavoin.

Toisessa tavassa ennusmerkkien antajia olivat pikkukivet. Yhden temppelin altaasta niitä löytyi 18 kappaletta. Smithin ja Leonin mukaan ne näytetään valitun sileän ja pyöreän muotonsa ja värinsä vuoksi. Se vaihtelee mustasta ja valkoisesta aina punaiseen ja vihreään. Miten kiviä käytettiin, siihen tutkijat eivät osaa vastata.

Kolmannesta ennustustavasta kertoo yhdestä temppelistä löydetty jauhomylly. Aiempien löytöjen perusteella tiedetään, että muinaisessa maailmassa jauhoistakin etsittiin merkkejä tulevasta.

Leipää varten jauhoja Gegharotissa tuskin tehtiin, sillä temppelissä ei ollut uunia, tutkijat kertovat. Temppelin keramiikka-altaassa on pidetty tulta. Ehkä siinä myös poltettiin jauhoista pyöriteltyjä ennuskaluja, tutkijat päättelevät.

Valtasodat tuhosivat linnoituksen ja sen omistajat

Gegharot on yksi aikansa Armeniaa ympäröineistä linnakkeista. Tutkijoiden mukaan löydöt viittaavat vahvasti siihen, että alueella oli keskushallinto, jonka alaisia linnoitukset olivat.

Smith uskoo, että Gegharot oli kulttikeskus, joka keskittyi palvelemaan hallitsevaa luokkaa. Kirjoitustaito ei vielä ollut levinnyt Armeniaan, joten aikakirjoihin ei ole merkitty, ketä ja millaisia nuo hallitsijat olivat.

Temppelit olivat käytössä noin sata vuotta. Sitten linnoitus ja koko ketju, johon se kuului, tuhottiin ja vaipui unohduksiin. Tuohon aikaan Etelä-Kaukasuksella riehuivat suuret valtataistelut. Gegharotia hallinnut osapuoli näyttää kärsineen niissä tappion.

Gregharotin tutkimukset ovat osat yhdysvaltalais-armenialaista yhteisprojektia (siirryt toiseen palveluun), jossa tutkitaan Kaukasuksen muinaisia yhteisöjä. Temppeleissä on tehty arkeologisia kaivauksia vuodesta 2003.

Tutkimusartikkeli on julkaistu American Journal of Archaeology (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä, ja siitä kertoo myös muun muassa LiveScience (siirryt toiseen palveluun)-verkkosivu.