Päästökaupan pikakorjauksesta kiistaa hallituksessa – Kulisseissa pohditaan tuntuvaa korvausta teollisuudelle

Hallituksessa on noussut uusi kiista energiapolitiikasta. Suuret EU-maat haluaisivat korottaa jo parin vuoden päästä raskaan teollisuuden päästöoikeuksien hintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Uudistus nostaisi Suomessakin sähkön hintaa, mikä hermostuttaa ministereitä.

ilmasto
Kemian tehtaan savupiippuja.
Kemiantehtaan savupiippuja Kiinan Tianjinissa.Ryan Thong / EPA

Euroopan komissio haluaa korjata päästökauppaa niin, että päästöoikeuksien hinta alkaisi nousta selvästi nykyisestä. Komission mukaan päästöoikeuksien hintaa säätelevä mekanismi otettaisiin käyttöön seuraavalla päästökauppakaudella vuodesta 2021 lähtien. Suomi on hyväksynyt ehdotuksen.

Nyt europarlamentissa käsitellään kuitenkin suurten jäsenmaiden, kuten Saksan, Ranskan ja Britannian kannattamaa uutta esitystä, jonka mukaan uudistus pitäisi toteuttaa jo 2017 lähtien. Tämä kysymys on ajanut Suomessa hallituksen solmuun.

– Siihen Suomen hallituksella ei ole kantaa. Olemme keskustelleet asiasta ja keskustelut jatkuvat ensi viikolla, kertoi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) Ylelle perjantaina eduskunnassa.

Suomen ilmastopolitiikkaa vetävä Grahn-Laasonen valmistelee Suomen kannan EU:n päästökauppauudistuksen nopeuttamiseen. Valtaosa EU-maista on jo päättänyt kantansa.

Ministerit hermoilevat

Jos uudistus toteutetaan nopeutettuna, raskaan teollisuuden sähkölasku saattaisi alkaa nousta Suomessakin jo heti 2017 jälkeen. Vientiteollisuus kärvistelee pitkän taantuman jälkeisessä ahdingossa, joten sähkönlaskun korotus on saanut ainakin valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) varpailleen.

Vapaavuori oli silmin nähden hermostunut, kun Yle pyysi haastattelua asiasta perjantaina eduskunnassa.

– Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioimme EU-lainsäädäntöä ennen kaikkea suomalaisen elinkeinoelämän ja teollisuuden kilpailukyvyn tulokulmasta. Siinä suhteessa esitys on vähintäänkin hankala, Vapaavuori totesi.

Rinne ei suostunut kommentoimaan keskeneräistä asiaa lainkaan viikonloppuna. Ympäristöministeri vastasi kieli keskellä suuta kysymykseen ministereiden välisistä kiistoista.

– Meillä on erilaisia näkökulmia, joita on punnittu hallituksen piirissä eri suunnilta. Pidän tärkeänä, että päästökauppa toimii ja ohjaa vähähiilisiin investointeihin. Toisaalta pidän tärkeänä myös sitä, että tulevaisuudessakin Suomessa huomioidaan teollisuuden näkökulmat, Grahn-Laasonen sanoi.

Europarlamentti käsittelee uudistusta jo tiistaina, mutta lopullinen päätös syntynee monien käsittelyvaiheiden jälkeen kesän korvalla.

Suuret maat voivat saada tahtonsa läpi, joten hallitus hahmottelee kulisseissa jo korvauspakettia teollisuudelle. Arvaukset summista liikkuvat 100–200 miljoonan euron välillä. Summa on niin suuri, että päätös kompensaatiosta jäänee seuraaviin hallitusneuvotteluihin.

Osa Suomen kilpailijamaista suunnittelee tukevansa teollisuuttaan niin sanotun hiilivuodon varalta. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi runsaasti energiaa kuluttavan tuotannon, kuten teräksen valmistamisen siirtymistä sellaisiin maihin, joissa ilmastotavoitteet ovat EU:ta höllemmät.

Päästökauppa lamaantunut

Uudistus on merkittävä, sillä päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan tärkein työkalu. Päästökaupan terä on kuitenkin täysin ruosteessa. Hiilidioksiditonnin hinta on romahtanut vajaassa kymmenessä vuodessa 30 eurosta nykyiseen noin seitsemään euroon.

Päästöoikeuksista on ylitarjontaa muun muassa siksi, että oikeuksia jaettiin avokätisesti aiemmilla päästökauppakausilla. Lisäksi pitkä taantuma ja uusiutuvan energian tuet ovat vähentäneet päästöoikeuksien kysyntää.

Nykyisellä hintatasolla päästökauppa ei ohjaa päästövähennyksiin ja puhtaan teknologian investointeihin riittävästi.

Komission ehdottaman markkinavakausvarannon avulla päästöoikeuksien määrää säädeltäisiin niin, että päästöoikeuksien hinta pysyisi nykyistä korkeammalla tasolla – ennustettavasti.

Etujärjestöt lobbaavat kovasti

Päästökauppauudistus herättää luonnollisesti suuria intohimoja sähkön ostajien ja tuottajien parissa. Energiantuottajia edustava Energiateollisuus ry ajaa voimakkaasti päästökauppauudistuksen nopeutettua käyttöönottoa.

– Haluamme vahvistaa päästökauppajärjestelmän toimivuutta. Varantomekanismi on yksi tapa vahvistaa päästökauppajärjestelmää. Mitä aiemmin se otetaan käyttöön, sen tehokkaammin päästökauppa saadaan toimimaan, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.

Energiateollisuuden mukaan Euroopan energiamarkkinat ovat romuttuneet monimutkaisen tukiviidakon takia. Toimiva päästökauppa vähentäisi myös esimerkiksi verovaroista maksettavien uusiutuvan energian tukien tarvetta.

Toisaalta Energiateollisuutta kiinnostaa yksinkertaisesti sähkön kallistuminen, sillä se sataisi suoraan alan yritysten laariin. Esimerkiksi runsaasti päästötöntä ydin- ja vesivoimaa omistava Fortum on pitänyt ääntä päästökaupan rukkaamisesta.

Suuria sähkönostajia edustava Teknologiateollisuus ry on puolestaan päästökaupan pikakorjauksesta täysin toista mieltä.

– Aikaistaminen aiheuttaisi suomalaisille sähkönkäyttäjille valtavan suuret lisäkustannukset, eikä auttaisi millään tavalla päästövähennystavoitteiden saavuttamista, sanoo energia-vastuualueen ryhmäpäällikkö Martti Kätkä Teknologiateollisuus ry:stä.

Kätkän mukaan päästökauppauudistuksen aikaistaminen aiheuttaisi vuosina 2017–2030 yhteensä jopa 4,5 miljardin euron kustannukset sähkönkäyttäjille Suomessa. Luku perustuu suurten sähkönkäyttäjien etujärjestön Suomen Elfi Oy:n teettämään laskelmaan. Energiateollisuus pitää lukua karkeana liioitteluna.

Ministeriöistä ei ole vielä saatavissa puolueettomia laskelmia kustannusten suuruudesta.