Vuosi Ukrainan vallankumouksesta – Suurlähettiläs: "Kansalaisten mielissä ensimmäisenä rauha"

Viikonloppuna ilmapiiri on ollut vakava Ukrainassa, Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Arja Makkonen sanoo. Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro arvioi, ettei kukaan osannut vuosi sitten ennustaa, millaiseksi Ukrainan tilanne kehittyy.

Aamu-tv
Markku Kangaspuro ja Teresa Meriläinen.
Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Arja Makkonen ja Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro arvioivat Aamu-tv:ssä Ukrainan tulevaisuutta.

Ukrainassa on kulunut vuosi siitä, kun presidentti Viktor Janukovytš erotettiin virastaan ja hän pakeni maasta Venäjälle. Viikonlopun ilmapiiri Ukrainassa on ollut vakava, Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Arja Makkonen sanoi Ylen aamu-tv:ssä maanantaina.

Ukrainalaisten ajatuksissa ovat olleet vuoden takainen verilöyly ja suru.

– On ollut paljon tapahtumia Maidanin muistolle. On ollut elokuvia, näyttelyjä ja konsertteja.

– Eilen virallisessa ohjelmassa oli muistomarssi, johon osallistui tuhansia kansalaisia, Makkonen kertoi aamu-tv:lle puhelimitse Ukrainan Kiovasta.

Hänen mukaansa ukrainalaiset toivovat, että Minskin sopimuksia noudatetaan täysimääräisesti – että tulitauko pitäisi idässä ja että raskasta aseistusta vedettäisiin pois.

– Tietysti kansalaisten mielissä on ensimmäisenä rauha. Se, että päästäisiin rauhan tilaan ja päästäisiin jatkamaan normaalia elämää.

"Monet uudistukset vievät aikaa"

Ukrainassa on päästy kuluneen vuoden aikana myös eteenpäin, Makkonen arvioi. Tästä esimerkkejä ovat hänen mukaansa presidentinvaalit ja parlamenttivaalit. Ne toteutettiin hyvin tuloksin ja läpinäkyvästi, hän sanoi.

Kyllä sitä mietti, että kuinka paljon vallanhimo ja rahanahneus saavat pahaa aikaan maailmassa.

Arja Makkonen

Uudistukset ovat edenneet hitaasti, mutta Makkonen totesi uskovansa, että niihin saadaan vauhtia kevään aikana.

– Kansalaiset ovat tietysti olleet pettyneitä siihen, että sitä, mitä Maidanin vallankumouksessa odotettiin – että saadaan uudistuksia nopeasti aikaan – ei ole vielä tapahtunut, mutta tietysti monet uudistukset vievät aikaa.

Hän kuvasi maan pääkaupungin Kiovan tilannetta rauhalliseksi.

– Seuraamme idän tapahtumia hieman kauempaa. Verrattuna viime vuoden tilanteeseen, kyllä sitä mietti, että kuinka paljon vallanhimo ja rahanahneus saavat pahaa aikaan maailmassa, Makkonen kertasi.

Tutkimusjohtaja: Yksi eliitti vaihtui toiseen

Vuosi sitten kukaan ei osannut ennustaa sitä, miten pahaksi Ukrainan tilanne kehittyy, Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Markku Kangaspuro sanoi. Hän työskentelee tutkimusjohtajana Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa.

– Kyllä silloin Ukrainan kahtiajaon jakautumisen merkit olivat ilmassa. Oli aivan päivänselvää, että Janukovytšin kannattajat, vaikka heitä oli vähemmän, olivat Itä-Ukrainassa ja he olivat eri porukkaa kuin Maidanilla mieltään osoittaneet.

Kangaspuron mielestä maan poliittinen jako ei ole uusi asia, mutta "Krimin kaappausta, sotaa Itä-Ukrainassa ja kaikkea tätä" ei kukaan kyennyt odottamaan.

Hän totesi, että Ukrainassa yksi eliitti vaihtui vuosi sitten toiseen.

– Kovin paljon uutta verta sinne ei tullut. Käytännössä vallan rakenteita ei ole uudistettu juuri lainkaan.

– Lähes kaikki keskeiset hallituksen jäsenet ovat olleet jossain vaiheessa osa tätä Ukrainan poliittista eliittiä, Kangaspuro sanoi aamu-tv:ssä. Hänen mukaansa tähän lukeutuu myös maan presidentti Petro Porošenko.

Jos Ukrainassa syntyy rauha ja Minskin sopimuksia päästään viemään eteenpäin, on selvää, että maassa syntyy "melkoinen odotusten ja kovan reaalitilanteen" välinen pakko, joka voi johtaa sosiaalisen ja poliittisen tyytymättömyyden lisääntymiseen, Kangaspuro katsoi. Hän sanoi, että hallitus ja Porošenko voivat menettää joko kokonaan tai osittain kannatuksensa.

– Toinen suunta ovat nämä Ukrainan asejoukot, armeijan ja vapaaehtoispataljoonan miehet, jotka odottavat, että heille annetut lupaukset pitävät. Osa pitää Minskin sopimusta häpeärauhana, ja osa on muuten vain tyytymättömiä sodan johtamiseen ja tappioihin ja menetyksiin. Hallituksella on kova työ, jotta se voi turvata rintamalta palaavien sotilaiden siirtymisen normaaliin elämään.