Vaihtaisitko kahvitaukosi nokosiin? Vartti unessa tekee hyvää sekä keholle että mielelle

Lyhyet unet tai rentoutus ovat hyvä vaihtoehto tavanomaiselle kahvitauolle. Torkku- tai rauhoittumispaikan järjestämiseen ei tarvita kalliita remontteja, vaan tavan voi tuoda osaksi työkulttuuria olemassa olevissa puitteissa.

Kotimaa
Ihminen päiväunilla kesken työpäivän.
Veli-Pekka Hämäläinen / Yle

Istumatyön haittoihin ja tauotuksen tärkeyteen on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Etenkin toimistotyössä ergonomiaa parannetaan yhä useammin esimerkiksi nostettavilla työpöydillä.

Hartioiden lisäksi työpäivän aikana olisi kuitenkin hyvä lepuuttaa myös mieltä. Tämä voidaan toteuttaa lyhyellä rentoutuksella tai jopa pienillä torkuilla, mutta mielen tauolla ei silti tarvitse mennä minnekään pötköttämään.

– Sen ei välttämättä tarvitse olla sänky ja monet toimistotuolit tai nojatuolitkin venyvät tällaiseen tarkoitukseen, vinkkaa psykologi Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta.

Unta, vireyttä ja työaikoja tutkinut Sallinen näkee, että päivänokoset toimivat vaihtoehtona esimerkiksi kahvitauolle.

– Sille on biologinen tai fysiologinen tilaus olemassa, koska tässä vireyden rytmissä, joka meillä on, on iltapäiväväsymyspiikki, hän selittää.

Ihanteelliset, 15–20-minuuttiset tirsat, voivat auttaa esimerkiksi yöllä heräilevien lasten vanhempia jaksamisessa, mutta ne tekevät muutoinkin hyvää kogniitiviselle toiminnalle.

– On tutkimuksia, että muistitoimintoihin tällä on hyvinkin positiivinen vaikutus, Sallinen toteaa.

Lisäksi kohtuulliset päiväunet tai rentoutuminen voivat edistää myös kehon hyvinvointia.

– Tiedetään, että stressihormonitaso ja autonomisen hermoston kiihtyminen pidemmällä aikavälillä kuormittavat elimistöämme.

Torkkupaikka osaksi työpaikan käytäntöjä

Maailmalla on kehitetty esimerkiksi erilaisia unikapseleita, joissa nopeat unet voisi ottaa helposti. Sallisen mukaan pääsääntö on, että rentoumista tai torkkuja varten varataan tila, jonne ei kantaudu melua.

Työpaikalla voidaan sopia, että tiettyä tilaa käytetään rauhoittumiseen ja lepoon vaikkapa iltapäivisin kello 13–15, jolloin mitään kokonaan erillistä lepohuonetta ei edes tarvita. Nukkumista ei myöskään kannata korostaa liikaa, vaan lepotaukoa kannattaa "myydä" ennemmin rentoutuksena, jolloin kynnys kokeilemiseen ei ole niin korkea.

– Samaan tilaan voi mennä rentoutumaan tai ottamaan nokoset. Sillä tavalla siitä ei tule sellaista, että nukutaan töissä porukalla, vaan ymmärretään, että työpäivän aikana voi ottaa palauttavan taon, Sallinen esittää.

Lepo ei ole pakko

Kaikille silmien sulkeminen vartiksi kesken työpäivän ei sovi, eikä se ole mitenkään välttämätöntä. Toisaalta rentoutuminenkin voi vaatia harjoitusta, mutta se kannattaa, sillä jo kymmenen minuutin rentoutuksella on myönteisiä vaikutuksia, ja rauhalliseen tilaan voi oppia laskeutumaan nopeastikin.

Sallisen mukaan rentoutuksen tai päiväunien tuominen osaksi työpäivää voi olla osa laajempaakin trendiä, jossa työssäjaksamista tarkastellaan myönteisen kautta.

– Tämä on sama asia, kun ennen puhuttiin työuupumuksesta, niin nyt rinnalle on tullut voimakkaasti tämä työn imu eli tuodaan positiivisia elementtejä työhön. Tämä ajattelu tulee varmasti lisääntymään, hän ennustaa.