Kuinka räkäisen lapsen kehtaat viedä tarhaan?

Vanhempien tuskailun ratkaisee usein maalaisjärki. Mutta jos päivähoidosta kysyy, sairauspäivien ohjeet vaihtelevat kunnittain.

terveys
Lapsen nenää niistetään.
Sairaan lapsen kotihoitoa suositellaan taudin leviämisen estämiseksi.Yle

Pelisäännöt päivähoitoikäisten lasten tartuntatautien kohdalla ovat hajallaan.

Yle vertaili 10 suurimman kaupungin päivähoitoon jakamia kirjallisia sairausohjeita. Eroja linjauksissa löytyi varsinkin vatsatautien kohdalla: Turku ja Kouvola suosittelevat kahta oireetonta päivää kotona, yhtä varopäivää kannattaa Jyväskylä kuten useimmat muutkin, Kuopiossa taas tarhaan voi palata oireiden kaikottua, kunhan meneillään ei ole laajempi epidemia.

Samanlaisia eroja löytyy suhtautumisessa rähmäisiin silmiin: Tampereella, Turussa ja Kuopiossa suositellaan pysymään kotona oireiden ajan, muissa suurimmissa kaupungeissa ei varoaikaa ole.

Nuhakuumeen suhteen ohje vaihtelee yhden kuumeettoman päivän ja "oireiden mentyä" välillä.

Kunta linjaa, vanhemmat päättävät

Vastuu tartuntojen torjunnasta on kunnilla, ja yleensä suuntaviivat on luotu paikkakunnan tartuntatautihoitajien ja varhaiskasvatusviraston yhteistyössä. Osa kunnista nojaa 10 vuotta vanhaan sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen (siirryt toiseen palveluun).

Se, kuinka hyvin paikalliset linjaukset ovat päivähoidon henkilöstön saati vanhempien tiedossa, vaihtelee.

Lastentarhaopettaja Inka Railo painottaa, etteivät päiväkodin työntekijät ole terveydenhuollon ammattilaisia: he eivät määrää mitään vaan havainnoivat, kertovat vanhemmille ja tukeutuvat ohjeisiin – hänen tapauksessaanHelsingin kaupungin ohjeisiin (siirryt toiseen palveluun).

Vanhemman ja lapsen asuinpaikalla ei pitäisi olla väliä

John Ikegwuonu

– Kyllä tuohon toivoisi yhtenäisen linjan kaikkien edun mukaisesti, helsinkiläisäiti Elina Holopainen kuitenkin pohtii.

Holopainen kiittää omaa työnantajaansa ymmärtäväisyydestä, mutta yksinhuoltajana hän on saanut kokea, kuinka paljon lapsen sairastelu voi vaikuttaa työssäkäyntiin.

– Vanhemman ja lapsen asuinpaikalla ei pitäisi olla väliä vaan standardi poissaoloista pitäisi olla yhteinen kaikille, helsinkiläinen isä John Ikegwuonu jatkaa.

"Tarhasta on liian herkästi soitettu hakemaan"

Sairas lapsi sängyssä.
Lapsi jää päivähoidosta kotiin, jos voimat eivät riitä osallistua tarhan yhteiseen ohjelmaan.Yle

Ylen haastattelemat vanhemmat uskovat osaavansa arvioida lapsensa jaksamisen paljolti omin päin. Mikäli hoitopaikan linjaukset ovat tiedossa, ne voivat tuntua tiukoiltakin.

– Ikävä kyllä päiväkodissa on aika paljon nuhaisia lapsia, joten mekin olemme nuhaisena lapsen vieneet, monen lapsen äiti Noora Sandberg sanoo.

– Välillä on tuntunut, että tarhasta on liian herkästi soitettu hakemaan lapsi kotiin. Itsestäni on tuolloin tuntunut, että lapsi olisi voinut olla päivän loppuun hoidossa, Sandberg kertoo.

Lastentarhaopettaja Inka Railon mukaan perussyy puolikuntoisen lapsen kotipäiviin on pyrkimys torjua epidemia.

Railo tietää myös, että vaikka säännöt olisivat kaikille samat kunnasta toiseen, osa perheistä kärsii silti taudeista muita enemmän. Paljon sairastavissa tai monilapsisissa perheissä huoli sairauspoissaolojen määrästä on vanhemmilla todellinen.

– Joidenkin tarhalasten perheissä osa sisaruksista käy koulussa. Tartuntoja siis kulkeutuu kotiin monia eri reittejä. On harmillista joutua kierteeseen, jossa vaikkapa neljä lasta sairastaa vuorotellen. Vie viikkoja, ennen kuin kierros on käyty läpi.