Sampolla seilataan, mutta sammolla jauhetaan rahaa

Suomen kieli ei ole kaikkein helpoin opeteltava – edes suomalaisille itselleen. Yksi ikuisuuskysymys on erisnimien taivutus. Ojennetaanko jotain Ahtille vai Ahdille? Yle Perämeren toimituksessa vastataan usein jäänmurtaja Sampoon liittyviin taivutuskysymyksiin.

Jäänmurtaja Sampo
Matkailujäänmurtaja Sampo parkkeerattuna keskelle jääkenttää.
Riikka Rautiainen/ Yle

Aina kun Yle Perämeren nettisivulla uutisoidaan jotain matkailujäänmurtaja Samposta, tulee kysely jos toinenkin nimen taivuttamisesta. Miksi puhutaan Samposta eikä Sammosta?

Uutispäällikkö Pirkko Kukko-Liedeksen mukaan nimiasioissa kunnioitetaan henkilön omaa tapaa taivuttaa nimeään tai paikallista tapaa, jos kyse on paikkakunnan nimestä. On selvää, että ollaan Torniossa, mutta käydään Ylitorniolla. Tätä hankalampiakin tapauksia löytyy viljalti. Meri-Lapissa väännetään koko ajan esimerkiksi siitä, asutaanko Keminmaalla vai Keminmaassa.

Jäänmurtaja Sampo käyttää itse taivutusta "Sampolla", joten se on käytössä myös toimituksen tuottamassa materiaalissa.

Suomalaiset oppivat jo koulussa kalevalaisen kertomuksen "Sammon ryöstöstä", jossa Väinämöinen kumppaneineen lähtee ryöstämään rahaa jauhavan sammon.

– Omasta mielestäni on luontevaa taivuttaa Sampo Sampoksi, kun kyse on erisnimestä, mutta jos on kyseessä on esimerkiksi rahasampo, se luonnikkaasti taipuu sammoksi. Täytyy tosin myöntää, että nämä nimien taivutukset ovat eräällä tavalla ikuisuuskysymyksiä, jopa murheenkryynejä, naurahtaa Kukko-Liedes.