Työryhmä: Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus pois – asuntoministeri Viitanen vastustaa

Ensiasuntoihin tulisi myös 2 prosentin varainsiirtovero. Asuntolainojen korkovähennysoikeus poistettaisiin asteittain. Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa olevien tuloja ja varallisuutta ei aiota tarkistaa. Noin kuusi prosenttia vuokralaisista on korkeimmissa tuloluokissa.

politiikka
Rakennustyömaa.
Kalevi Rytkölä / Yle

Ympäristöministeriön työryhmä on selvittänyt asumisen ja asuntotuotannon tukia, niihin liittyvää sääntelyä sekä asumisen verotusta. Kansliapäällikkö Hannele Pokan johdolla työskennellyt työryhmä toteaa, että asumisen tuissa on isot linjat kohdallaan, mutta yksityiskohdissa on hiomista. Työ luovutettiin tiistaina aamulla kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitaselle (sd.).

Reunaehtoja olivat muun muassa, että tukia ei saisi lisätä ja kasvavilla seuduilla on tarjolla riittävästi tontteja sekä kohtuuhintaisia asuntoja. Yhtenä tavoitteena oli myös eri asumismuotojen tasapuolinen kohtelu. Työryhmä aloitti työnsä marraskuun alussa 2013.

Seuraavassa keskeisiä kohtia työryhmän ehdotuksista:

  • Asuntolainakorkojen verovähennysoikeudesta luovutaan kokonaan vuoteen 2019 mennessä (valtiolle noin 300 miljoonaa euroa). (2015 oikeus 65 prosenttia koroista).
  • Varainsiirtovero yhtenäiseksi omakotitaloille ja asunto-osakkeille (molempiin 2 prosentin vero, omakotitaloissa nykyisin 4 prosenttia ).
  • Ensiasuntoon myös varainsiirtovero.
  • ASP-järjestelmää (asuntosäästöpalkkio) jatketaan nykyisellään.
  • Ei tulo- ja varallisuusveroja takaisin ARA-asuntoihin (valtion tuella rakennettuja). Valtion tuki jatkuu.
  • Asumistuki valtion maksettavaksi. Nykyisin osa kuntien toimeentulotukea. (Asumisen osuus n. 300 miljoonaa euroa).
  • Valtion asuntorahasto säilytetään. Asuntorahaston varoja voitaisiin käyttää lainoihin ja sijoituksiin, jotta rahaston tulevaisuus turvataan.

Ministeri Pia Viitanen piti erityisen positiivisena, että valtion asuntorahasto säilytetään nykymuotoisena.

– Hyvää esityksessä on, että asuntorahasto säilytetään rahastona, millä rakennetaan ihmisille kohtuuhintaisia koteja ja niitä peruskorjataan. On kylmännyt keskustelu, että pitäisikö koko rahasto romuttaa ja siirtää valtion budjettiin. Mielestäni ei todellakaan pidä, sanoi Viitanen.

Asuntolainakorkojen verovähennyksestä Viitanen ei sen sijaan halua luopua lapsiperheiden takia.

– En ilmoittaudu kannattajaksi, minusta se on epärealistinen. Emme voi tehdä sen kaltaisia esityksiä jatkossa, jolla esimerkiksi heikentäisimme lapsiperheiden asumisen tukemista.

Viitanen ei myöskään niele kritiikkiä, että korkotuen jatkamisella tuetaan parempiosaisia.

– Uskon, että aika paljon tästä korkovähennysoikeudesta menee ihan tavallisille ihmisille, palkansaajille ja lapsiperheille. Uskon, että tämä on varmasti tarpeen näissä perheissä, kun asumisen hinta on korkea, hän sanoo.

Vuokra-asuntotuotantoa tuetaan Viitasen mukaan jatkamalla valtion tukemien ARA-asuntojen tuottamista. Niissä vuokrat ovat markkinahintoja edullisempia. ARA-tuotannon tuet ovat Viitasen mukaan kilpailukykyisemmät kuin koskaan aiemmin. Nämä eivät kuitenkaan yksin ratkaise, Viitanen huomautti.

Pia Viitanen.
Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen.Sami Halinen / Lehtikuva

– Työryhmä ei ollut lainkaan käsitellyt maapolitiikkaa ja tonttien tarjontaa.

Pääkaupunkiseudun pullonkaulaa saa ministerin mukaan purettua, jos pääkaupukiseudulle saadaan kylliksi tontteja asuntorakentamiseen.

Viitanen ei pidä kannatettavana varainsiirtoveron ulottamista ensiasuntoihin. ASP-lainan ehtoja on juuri parannettu ja tuettu nuorten pääsemistä omistusasuntoon, hän sanoo.

Viitanen painottaa, että kyseessä on virkamiesehdotus ja hän odottaa muilta puolueilta kannanottoa esitykseen. Viitanen lupasi pikimmiten kutsua koolle alan keskeiset toimijat pyöreän pöydän keskusteluun arvioimaan työryhmän ehdotuksia.

"Asumistuki kasvanut räjähdysmäisesti"

Asumistukeen kuluu vuodessa lähes 2 miljardia euroa. Asumistuen räjähdysmäinen kasvu kertoo kansliapäällikkö Hannele Pokan mukaan siitä, että ihmiset joutuvat asumaan kalliissa vuokra-asunnoissa, mihin heidän tulonsa eivät riitä.

Pokan mukaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole tällä hallituskaudella saatu asuntomarkkinoille. Siinähän kyse ei ole tuista, joka olivat työryhmän pohdinnan kohteena vaan maapolitiikasta ja kuinka saada tontteja kaavoitukseen niille alueille, missä tarvetta on eniten.

– Menee varmasti sitten seuraavankin hallituksen mietittäväksi, tämä kun ei ole tukikysymys vaan tuotantokysymys.

Pokan mukaan työryhmän lähtöasetelma oli vaikea, koska valtion menoja pitää vähentää velkaantumisen takia.

– Mieluummin piti tukia purkaa kuin esittää lisää, ja asumistuen kohdalta katsoimme, että tilanne on niin hankala ja jotain tällekin täytyy tehdä. Jos asumistuki korjaisi tilannetta vuokralaisen näkökulmasta, sanoo Pokka.

Periaatteellisesti Pokka piti merkittävänä linjauksena valtion asuntorahaston säilyttämistä nykyisellään, koska se on tasannut rakentamisen suhdannevaihteluita. Asuntorahasto on Pokan mukaan supistunut viimeiset kymmenen vuotta. Rahaston pääomaa voidaan kasvattaa sallimalla sen toiminta investointi- ja lainamarkkinoilla.

Asuntolainojen korkovähennysoikeuden karsiminen oli Pokan mukaan työryhmälle helppo ehdotus, koska sitä on leikattu jo useamman vuoden ajan.

– Leikataanko nykyisellä vauhdilla, pysäytetäänkö vai leikataanko enemmän, niin kuin työryhmä tuntuu arvelevan nykyisillä matalilla koroilla, se on sitten poliittinen kysymys, hän sanoo.

Pokka odottaa, että työryhmän esitykset lähtevät perinteiselle lausuntokierrokselle, kunhan vaalit on käyty.