Eri puolilla Suomea metsästetään nyt susia kannanhoidollisten poikkeuslupien turvin. Kaadetuista pedoista saadaan monenlaista tietoa.
Pyyntiluvan saanut metsästäjä voi nylkeä suden nahan ja pitää sen itsellään. Ruho lähetetään Luonnonvarakeskukselle Taivalkoskelle erilaisiin testeihin.
– Ruhosta otetaan DNA-näyte, tutkitaan mahan sisältö sekä loiset että sydänpussin ja ihonalaisen rasvan paksuus, tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo.
Suden kulmahampaan tyvestä otetaan ohut lastu eli mikroleike. Näyte lähetetään tutkittavaksi Yhdysvaltoihin Montanaan. Hampaasta saadaan selville hukan ikä.
Kun Luonnonvarakeskus on tutkinut ruhon, se hävitetään.
– Kallo lähetetään takaisin pyyntiluvanhaltijalle puhdistettuna, Kojola sanoo.
Kun metsästäjälle jää suden talja ja kallo, on eläin mahdollista täyttää.
Poikkeusluvalla kaadetut suurpedot ovat valtion omaisuutta
Jos kyseessä on suden kaatamiseksi annettu poikkeuslupa, esimerkiksi vahinkoperusteinen, menee eläin kokonaisuudessaan valtiolle.
Kallo lähetetään takaisin pyyntiluvanhaltijalle puhdistettuna.
Ilpo Kojola
Kokonaisia ruhoja kuitenkin tulee tutkittavaksi harvoin. Esimerkiksi kokonaisia karhun ruhoja tulee Taivalkoskelle tutkittavaksi vuosittain vain muutamia.
Karhusta Luonnonvarakeskukselle riittävät vain näytteet. Lihat voidaan huutokaupata, jos niissä ei ole trikiiniä.
Muutettu 26.2.2015 klo 8:32 Ilpo Kojolan titteli erikoistutkijasta tutkimusprofessoriksi.