Suomen velkakello tikittää – valtionvelka kasvaa laskennallisesti 9 000 euroa minuutissa

Keskuskauppakamari lanseerasi tiistaina Suomen valtionvelkaa näyttävän velkakellon Helsingin ydinkeskustassa. Keskuskauppakamari haluaa herättää vaalien alla keskustelua Suomen valtionvelan kasvusta ja miten sitä voitaisiin hidastaa. Suomella on valtionvelkaa yli 95 miljardia euroa.

talous
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä poseeraa Suomen valtion velan määrää esittävän velkakellon vieressä Keskuskauppakamarin tiloissa Helsingissä 23. helmikuuta. Velkakello kertoo, miten nopeasti Suomen valtionvelka kasvaa. Kello asennetaan Keskuskauppakamarin toimiston ikkunaan Helsingin keskustassa.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä poseeraa Suomen valtion velan määrää esittävän velkakellon vieressä Keskuskauppakamarin tiloissa Helsingissä 23. helmikuuta. Velkakello kertoo, miten nopeasti Suomen valtionvelka kasvaa. Kello asennetaan Keskuskauppakamarin toimiston ikkunaan Helsingin keskustassa. Mikko Stig / Lehtikuva

Aleksanterinkadun ja Keskuskadun kulmassa voi seurata valtionvelan kasvamista. Keskuskauppakamari käynnisti WTC-rakennuksen 7. kerroksessa oman velkakellonsa tiistaina. Idean taustalla on halu herättää aiheesta keskustelua vaalien alla.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E. J. Penttilän mukaan leikkauslistoja pitäisi nyt lyödä pöytään, eikä pimittää niitä vaalien yli.

– Haluamme, että kansanedustajaehdokkaat ja puolueet käyvät avoimesti keskustelua valtion velasta – siitä onko nykyinen velkaantumisvauhti ongelma ja mitä sille pitäisi tehdä, Penttilä sanoo.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja painottaa, ettei velka itsessään ole ongelma tai pelon aihe vaan velkaantumisen kova tahti. Laskennallisesti Suomen valtion velka kasvaa tällä hetkellä 9 000 euroa minuutissa, eli noin puolen miljoonan euron tuntivauhtia.

– Ellemme pysty hallitsemaan velkakelloa, se alkaa hallita meitä. Velan määrän lisääntyminen voi pakottaa valtiota sellaisiin ratkaisuihin, jotka vievät meidät kurjistumisen tielle ellemme ota tätä asiaa omiin käsiimme ja ryhdy tekemään vastuullisia päätöksiä nopeasti, Penttilä sanoo.

Penttilä toivoo, että velkakello innostaisi äänestäjät vaatimaan leikkauslistoja päivänvaloon.

– Puolueet ovat menossa vaaleihin pimennetyillä lyhdyillä. Tässä käy niin, että kun vaalit on pidetty niin todennäköinen leikkauksien määrä tulee olemaan noin viisi miljardia euroa ja silloin se tulee karvaana yllätyksenä kaikille suomalaisille. Tämä ei ole demokratian kannalta reilua.

Penttilä: Leikkauksilta ei voi välttyä

Keskuskauppakamari julkaisi oman leikkauslistansa tammikuun lopulla. Penttilä leikkaa siivet ruusuisilta lupauksilta ja listaa ratkaisun avaimiksi muun muassa indeksikorotusten jäädyttämisen ja yritystukien leikkaamisen.

– Pitää olla voimakas määrä leikkauksia ja samaan aikaan veronalennuksia, byrokratian purkamista, yrittäjyystoiminnan helpottamista, että tämä on meidän lääke jos halutaan investointeja ja työpaikkoja.

Suomen julkisen velan määrä suhteutettuna bruttokansantuotteen kokoon lähentelee jo EU:n asettamaa rajaa. Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan euromaiden velkasuhde ei saisi ylittää 60 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Viime vuoden lopussa Suomen julkisen velan osuus oli noin yhden prosenttiyksikön verran tuon rajan alapuolella.

Valtiolla on velkaa jo yli 95 miljardia euroa. Sata miljardia euroa ylittyy tällä vauhdilla ensi vuoden tammikuussa.

Keskuskauppakamarin talouspoliittinen neuvonantaja Johnny Åkerholm muistuttaa, että nykyiseen huippualhaiseen korkotasoon ei voi tuudittautua. Jos kansainvälisten sijoittajien luottamus Suomen talouteen heikkenee, korot nousevat.

Keskuskauppakamarin velkakello perustuu Yle Uutisten toimittajan Mika Mäkeläisen velkakello.fi (siirryt toiseen palveluun)-sivustolle tekemään laskuriin.