Koe uusi yle.fi

Suomen imaamit yhä vailla rahaa ja koulutusta

Suomessa toimivien imaamien koulutukseen ei ole vieläkään löytynyt rahaa. Epätietoiset imaamit kyselevät islamin tulkinta-apua ulkomailta.

Kotimaa
Rukoushetki moskeijassa 14. helmikuuta 2014.
Yle

Imaamien pätevyysongelmiin herättiin toissa vuonna, kun Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry selvitti Suomen noin viidenkymmenen imaamin koulutustasoa. Puolella ei ollut tehtäväänsä minkäänlaista koulutusta, vain muutamalla oli islamin opintoja yliopistotasolta ja loput olivat itseoppineita.

Suomen muslimiliitto ja Suomen musliminaiset ry ovat Fokus ry:n tuella yrittäneet löytää rahaa koulutuksen järjestämiseen. Toistaiseksi hakemukset eivät ole tuottaneet tulosta. Tällä hetkellä hakemus on vetämässä Euroopan sosiaalirahastossa.

Uskonnolliset yhdyskunnat eivät voi kirkon tapaa kartuttaa kassaansa verottamalla. Valtio tukee yhdyskuntia muutamalla eurolla vuodessa jäsentä kohden.

– Kristilliset herätysliikkeet ovat samassa asemassa, mutta niiden jäsenet ovat varakkaita suomalaisia. Meidän jäsenemme ovat pääasiassa pakolaisina tai turvapaikanhakijoina tulleita, vertaa Yle Radio Suomen Ajantasassa haastateltu Suomen islamilaisen neuvoston varapuheenjohtaja Pia Jardi.

Muslimiseurakunnat eivät siis saa taloudenpitoa helpottavia lahjoituksia ja jo tilavuokrien maksamisessa on selviämistä.

Teinipoika kesäimaamina

Vallilalaisessa kerrostalossa toimivan Darul Aman -rukoushuoneen perjantairukouksia johtaa bangladeshilaissyntyinen Abdul Quddus Khan. Uskonnollisessa perheessä kasvanut mies kertoo uskonnon kuuluneen kouluopintoihin, mutta yliopistotasolla Khan ei ole islamia koskaan opiskellut. Hän toimi kuitenkin lähimoskeijan imaamina jo 17-vuotiaana.

– Kun varsinainen imaami oli lomalla, minut valittiin hänen sijaisekseen, Khan muistelee nuoruutta Dhakassa.

Abdul Quddus Khan valittiin Helsingin bangladeshilaisten suosiman rukoushuoneen imaamiksi, koska hänen arveltiin tuntevan uskonkysymyksiä. Lisäksi Khanilla oli aikaa sen jälkeen kun mies joutui sulkemaan heikosti menestyneen elintarvikekauppansa. Vallilan imaami opiskelisi mieluusti lisää, sillä seurakuntalaisten moninaisiin kysymyksiin on toisinaan hankala vastata.

– Minulta kysytään vaikkapa siitä, voiko lainaa ottaa tavallisesta pankista kun islamilaista pankkia ei Suomessa ole, Khan kertoo.

Imaamilta haetaan hyväksyntää bisnessuunnitelmille ja apua avioerotilanteessa. Islam kieltää koron perinnän ja rahan tekemisen alkoholilla ja sianlihalla.

Epätietoisena Khan sanoo hakevansa neuvoa suuren Itä-Lontoon moskeijan imaamilta, joka on opiskellut Saudi-Arabiassa ja opettanut Malesiassa.

Oppimattomat imaamit eivät osaa tulkita

Suomalaisimaamien heikohko islamin ja myös Suomen lainsäädännön ja yhteiskunnan tuntemus huolettaa muslimiyhteisöä, niin myös tapa hakea neuvoa ulkopuolelta.

– Suomessa kun ei oikein ole sellaisia oppineita, jotka uskaltaisivat omiin nimiinsä sanoa, että asia on näin tai noin. Silloin neuvoa täytyy hakea muualta. Ja kun sitä haetaan muualta, niin ei välttämättä osata kysyä neuvoa, jonka voi sopeuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan, Jardi kuvaa.

Muutama ihminen on lähtenyt Suomesta uskonoppiin Saudi-Arabiaan, jonka valtionuskonto on äärikonservatiivinen wahhabismi. Suomen islamilaisen neuvoston varapuheenjohtaja Pia Jardi ei pidä asiaa sinänsä ongelmallisena, vaan sanoo että islamin opetus on maassa korkeatasoista, kunhan sitä osaa tulkita.

– Saudi-Arabiassa annettavassa uskonnollisessa opetuksessa ei ole mitään vikaa. Kyse on siitä, että jotkut lähtijät ovat olleet nuoria, kasvaneet kenties suljetussa yhteisössä ja ovat yrittäneet tuoda Saudi-Arabian opit suoraan tähän yhteiskuntaan.

Pia Jardi kummastelee sitä, että valtiolta ei heru rahallista tukea imaamikoulutukseen, joka olisi ensi vaiheessa nimenomaan suomalaisen lainsäädännön, yhteiskunnan ja kielen opetusta. Diakonia-ammattikorkeakoulu on valmis järjestämään opetuksen, mikäli rahoitus löytyy.

Ilmaista islamin teologian opetusta on luvannut Marokon uskontoministeriö, joka on rahoittanut ja järjestänyt ulkomaisten imaamien koulutusta pitkään. Jardi kertoo, että hiljattain Marokkoon matkasi 25 ranskalaisimaamia.