Hyvinvointitaiteen rahoitus voimistuu Suomessa

Hyvinvointitaidetta tuetaan Suomessa nyt enemmän kuin koskaan. Suomen Kulttuurirahastossa uskotaan sen tulevaisuuteen.

kuvataide
Henkilön kasvot heijastuvat teoksen pinnan kautta.
Elina Bäckman / Yle

Hoitotaiteeseen pannaan nyt Suomessa enemmän rahaa kuin koskaan.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi siihen tänä vuonna tukea yhteensä yli 600 000 euroa. Säätiö on yksi Suomen merkittävimmistä yksityisistä taiteen tukijoista.

Taidetta hoitolaitoksiin -nimisen apurahan sai 34 hanketta. Hakemuksia tuli yli 400.

– Halusimme nostaa asian kerralla esille ja mainostaa sitä hieman enemmän. Se toimi erittäin hyvin, yliasiamies Antti Arjava Suomen Kulttuurirahastosta kertoo.

Ei pakkopullaa laitoksiin

Suomen Kulttuurirahasto on tukenut myös aiemmin hoitotaidetta. Se on jakanut rahaa muun muassa taideharrastustoimintaan Kaunialan sotavammasairaalassa.

Taidetta ei voi viedä pakkopullana laitoksiin.

Antti Arjava

Samalla asialla on monta nimeä. Puhutaan myös hyvinvointitaiteesta ja soveltavasta taiteesta.

Nyt jaettu 600 000 euron potti on kuitenkin kokonaan uusi luku hoitotaiteen rahoittamisessa.

– Hoitotaiteesta on sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Olennaisinta on se, että myös hoitolaitos sitoutuu siihen ja että siellä ymmärretään sen merkitys eikä niin, että taide tuodaan hoitolaitokseen pakkopullana, Arjava toteaa.

Hakemusten korkea taso ilahdutti Kulttuurirahaston.

– Olettaisin, että teemme päätöksen ainakin muutamasta jatkovuodesta tällä samalla konseptilla, Arjava sanoo.

Suurin potti Lempäälään

Suomen Kulttuurirahaston Taidetta hoitolaitoksiin apurahan saivat muun muassa näyttelijä Kati Outinen muistisairautta käsittelevän esityksen hoitolaitoskiertueeseen, muusikko Lasse Hyytinen vankilakiertueeseen sekä japanilaisen estetiikan tutkija Minna Eväsoja sekä kuvanveistäjä Jarmo Vellonen aistien taidepolun toteuttamiseen näkövammaisille.

Kulttuurikeskus Pii Poon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu.
Kulttuurikeskus Pii Poon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu.Elina Bäckman / Yle

Suurimman yksittäisen tuen, 200 000 euroa, sai lempääläisen kulttuurikeskus Pii Poon kannatusyhdistys.

Se on tehnyt pitkään yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa.

– Raha käytetään yhdessä tehtäviin kulttuuriprojekteihin erilaisissa laitos- tai tukitoimintaympäristöissä, kulttuurikeskus Pii Poon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu kertoo.

Maakunnat mukana

Tähän asti hoitotaidetta on tukenut pääasiassa Taiteen edistämiskeskus ja sen edeltäjä Taiteen keskustoimikunta.

Rahaa on ollut jaossa parin viime vuoden aikana lähes 400 000 euroa vuodessa. Tuki on jaettu aluetoimipisteiden kautta.

Taiteen edistämiskeskuksessa puhutaan tuesta taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseen.

– Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole halunnut leikata tätä tukimuotoa, hankepäällikkö Arja Laitinen Taiteen edistämiskeskuksesta kertoo.

Viime vuonna tukea sai reilut sata erilaista yhteisöä, joista kukin kuittasi keskimäärin noin 3 300 euroa.

Sisäisen palon voimalla

Kuvataiteilija Timo Tähkänen.
Kuvataiteilija Timo Tähkänen.Elina Bäckman / Yle

Hoitotaiteella on myös arvostelijansa ja Suomen Kulttuurirahastossa ollaan hyvin perillä soraäänistä.

Toivottavasti hyvinvointitaidetta tehdään sisäisestä palosta - ei toimeentulon takia.

TimoTähkänen

Yliasiamies Arjavan mukaan jotkut taiteilijat kokevat, että hoitotaide voi viedä taidetta väärään suuntaan.

– On myös hyvin paljon ihmisiä, jotka pitävät tätä aivan luonnollisena ja järkevänä kehityksenä.

Yksi Suomen Kulttuurirahaston apurahansaajista, kuvataiteilija Timo Tähkänen toivoo, että taiteilijat eivät miettisi hoitotaidetta taloudellisena tai toimeentulon kysymyksenä vaan tekisivät sitä omasta sisäisestä palosta ja tarpeesta.

Tähkänen sai Suomen Kulttuurirahastolta 3-vuotisen taiteilija-apurahan.

– Tarkoituksena on selvittää, mikä taidemaalarin rooli voisi olla vanhusten palvelukeskuksessa sekä myös sitä, minkälaisia teoksia minä tuotan taidemaailmalle - mitä tuotavaa minulla on täältä taiteelle.