Huippuälykkyys pelottaa – Mensan jäsenyys usein arka paikka

Mensan jäseneksi pääsee, jos saavuttaa älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98% väestöstä. Läheskään kaikki testin läpäisseet eivät silti halua liittyä järjestöön, ja hyvin moni mensalainen vaikenee jäsenyydestään ympäristön reaktioiden pelossa.

ilmiöt
Napapiirin Mensan puheenjohtaja Jorma Kuistio
Napapiirin Mensan puheenjohtajan Jorma Kuistion haastattelu ja kuva: Bikka Puoskari / Yle

Älykkyysjärjestö Mensan ovi aukeaa jokaiselle, joka menestyy kuviopäättelytehtävistä koostuvassa älykkyystestissä paremmin kuin 98% väestöstä. Testissä todetun älykkyysosamäärän tulee siis olla suurempi kuin 130.

Testiin osallistumisen kynnys koetaan ilmeisen korkeaksi, sillä testiin osallistuvista valtaosa saavuttaa varsin korkean pistemäärän. Keskimäärin puolet testattavista ylittää Mensan rajan, kertoo Napapiirin Mensan puheenjohtaja Jorma Kuistio.

– Eli testattavat tietävät tullessaan olevansa jossain määrin lahjakkaita, Kuistio sanoo.

Yksi maailman suurimmista Mensoista – silti harvalukuinen

Suomessa on noin 2700 mensalaista. Kansainvälisesti verraten ja väkilukuun suhteutettuna Suomen Mensa on yksi maailman suurimmista kansallisista Mensoista.

Toisaalta jäsenistö on samaan aikaan harvalukuinen: esimerkiksi Lapissa toimivalla Napapiirin Mensalla on vain noin 60 jäsentä, vaikka pelkästään Rovaniemellä Mensan rajan ylittäisi Kuistion mukaan toista tuhatta ihmistä.

Älykkyystestiin osallistuvista ja testissä huippupisteet saavuttavistakin vain osa on kiinnostunut järjestön jäsenyydestä.

– Rajan ylittäneistä Mensaan liittyy noin puolet, eli kaikki heistäkään eivät halua Mensan jäseneksi, Jorma Kuistio Sanoo.

Jäsenyydestä vaietaan

Mensa ei siis houkuttele läheskään kaikkia kynnelle kykeneviä. Ja varsin moni jäseneksi päässyt ja halunnut vaikenee mensalaisuudestaan.

Jotkut eivät uskalla kertoa jäsenyydestään siksi, että he pelkäävät etenemismahdollisuuksiensa heikkenevän.

Jorma Kuistio

– Jäsenyydestä ei uskalleta kertoa siksi, että pelätään ihmisten suhtautumista. Se on hyvin monelle arka paikka, kertoo Napapiirin Mensan puheenjohtaja Jorma Kuistio.

Ympäristön reaktioita pelätään yhtä lailla vapaalla kuin työelämässäkin.

– Jotkut eivät uskalla kertoa jäsenyydestään siksi, että he pelkäävät etenemismahdollisuuksiensa heikkenevän. Vaikka sen luulisi olevan toisinpäin: että miksei älykäs ihminen saisi paremmin hommia vastaavista, johtavista ja vaativammista tehtävistä?

– Ensimmäisenä tulee mieleen, että onko kateutta tai pelkoa sitten sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka ovat niin sanotusti "liian älykkäitä".

Ympäristön reaktioiden takia älykkyysjärjestön jäsenyys on hyvin monelle aidosti arka paikka.

– Kyllä sitä [mensalaisuutta] pidetään jollain tavalla kummallisena asiana, Kuistio sanoo.

Kuistio ei ole ajatuksineen yksin. Esimerkiksi Mensan Pohjois-Savon osaston aiempi puheenjohtaja Marianna Falkenberg on puhunut aiemmin siitä, miten huippuälykkyyteen tunnutaan suhtautuvan kuin se olisi vamma.

Myös Suomen Mensan nykyinen puheenjohtaja Tiina Tolonen on kertonut Me Naiset -lehdelle pitäneensä mensalaisuutensa salassa melkein kaikilta liki kymmenen vuotta (siirryt toiseen palveluun).

Avoimia testitilaisuuksia säännöllisesti

Mensa järjestää älykkyystestitilaisuuksia säännöllisesti eri puolilla maata.

– Testi mittaa lähinnä johdonmukaista ajattelua. Siinä mitataan sitä, miten loogisesti ja rationaalisesti ihminen ajattelee. Siinä ei mitata kielellistä tai matemaattista lahjakkuutta, mikä on monen ihmisen ennakko-odotus asiasta, Jorma Kuistio kertoo.

Sosiaalinen älykkyys ja Mensa-älykkyys eivät välttämättä ole ollenkaan kimpassa keskenään.

Jorma Kuistio

Kuistion mukaan eri älykkyyden lajit kulkevat jossain määrin käsi kädessä, mutta eivät aina.

– Esimerkiksi sosiaalinen älykkyys ja Mensa-älykkyys eivät välttämättä ole ollenkaan kimpassa keskenään. Tunnen hyvin monia älykkäitä ihmisiä, jotka ovat sosiaalisesti ehkä hieman sulkeutuneita tai eivät osaa ottaa kontaktia ihmisiin.

Napapiirin Mensan aktiivi kannustaa omasta älykkyydestään kiinnostuneita osallistumaan rohkeasti testiin.

– Jos saat testituloksen, että olet hyvin älykäs, niin se auttaa varmasti ymmärtämään sitä, miten toimia muiden ihmisten kanssa. Ja vaikka et olisi aivan huippuälykäskään, niin kertoohan se siitä, minkälaisia resursseja sinulla kenties on asioiden hoitamiseen. Se on yksi osaamisen osa-alue.