Harvinaisia jääkärihaastatteluja julki Ylen Elävässä arkistossa

Ylen Elävä arkisto on julkaissut kolmasosan mittavasta jääkärihaastattelukokoelmasta, jonka olemassaolo ei aiemmin ole ollut yleisesti tiedossa. Rehtori, historiantutkija Tauno Kuusimäen 1960—1970-luvuilla nauhoittama aineisto tarjoaa tutkijoille ainutlaatuista ensikäden tietoa jääkäriliikkeen vaiheista ja sunnuntaikuuntelijalle mukaansatempaavan ja ahaa-elämyksiä takaavan matkan sadan vuoden takaisiin aktivistisiin tunnelmiin.

kulttuuri
Suomalaisjääkäreitä matkalla Saksan itärintamalle.
Suomalaisjääkäreitä matkalla Saksan itärintamalle (1916/1917). Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry.

Päivälleen sata vuotta sitten, 25.2. 1915, aloittivat ensimmäiset vapaaehtoiset suomalaismiehet Saksan Lockstedtissa heille itselleen räätälöidyn jääkärikoulutuksen. Tavoitteena oli saada sotilaskoulutusta, jota käytettäisiin Suomessa emämaa Venäjästä irrottautumiseen.

Kahdessa vuodessa koulutukseen hakeutui liki 1 900 suomalaista, joista jokainen tiesi syyllistyneensä vallitsevien lakien mukaan maanpetokseen.

Koulutuksessa oli tarjolla myös sotakokemusta, ja sitä suomalaispataljoona sai puolustamalla Saksaa ensimmäisessä maailmansodassa. Saksan itärintamalle pataljoona sai myös tiedon Suomen itsenäistymisestä joulukuussa 1917.

Uusi tilanne ja tieto siitä, että Suomi oli sisällissodan partaalla aiheuttivat pataljoonassa sekaannusta. Työläisjääkärit järjestäytyivät omaksi ryhmäkseen. Kiistoista huolimatta valtaosa pataljoonasta palasi Suomeen päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen 25.2.1918 ja taisteli sodassa valkoisten puolella.

Sisällissota jätti jääkäreiden jälkimaineeseen ristivedon, josta on ollut vaikea irrottautua. Erityisen hankalaa aikaa jääkärien kannalta oli politisoitunut 1970-luku, jolloin harva tutkijakaan tarttui jääkäriaiheeseen. Merkittävän poikkeuksen teki vaasalainen rehtori, historiantutkija Tauno Kuusimäki (1915–1990), joka harrastuksenaan alkoi haastatella vielä elossa olleita jääkäreitä.

Kuusimäki haastatteli vuosina 1967–1978 kaikkiaan 68 jääkäriliikkeeseen keskeisesti vaikuttanutta henkilöä, joista 57 oli Saksassa palvelleita jääkäreitä. Kuusimäki luovutti kokoelman, noin 80 tuntia haastattelunauhoja, vuonna 1979 tutkimuskäyttöön Helsingin yliopiston suomen kielen laitokselle sekä ohjelmakäyttöön Yleisradioon. Materiaalia ei kuitenkaan ole juuri käytetty kummassakaan tarkoituksessa.

Kuusimäkeä kiinnosti ilmiö sen laajassa mitassa, hänen tavoitteenaan oli tallentaa niin upseeriston kuin rivijääkäreidenkin ”oma ääni” aiheesta. Haastattelut noudattavat tiettyä runkoa, mutta niiden onnistumisen suurimmaksi selittäjäksi nousee Kuusimäen itsensä persoona. Innostuksensa ja avoimen reagoivuutensa ansiosta hän on saanut myös haastateltavansa puhumaan vapaasti.

Elävä arkisto on julkaissut haastatteluista 15. Niiden kautta saa hyvän käsityksen siitä, miten erilaisista taustoista jääkärit tulivat, millaiset seikat heidän muistoissaan korostuivat (jokainen mainitsi mm. ainaisen nälän) sekä millaiseksi he itse katsoivat jääkäriliikkeen merkityksen siinä vaiheessa, kun Suomi oli ollut jo puoli vuosisataa itsenäisenä.

Osa haastateltavista pukee sanansa hyvinkin räväkkään, osa taas runolliseen muotoon. Jälkimmäisen tekee esimerkiksi jääkäreiden matkassa liikkunut suomalainen sairaanhoitaja kuvaillessaan, miten "kuin pieni pähkinänkuori se pataljoona leijaili siellä suuren maan ja sodan aalloilla".

Haastattelut on julkaistu kokonaisuudessaan ja ne ovat ladattavissa mp3-muodossa. Aineston tutkimuskäyttö tapahtuu Kotimaisten kielten keskuksessa Kotuksessa

Elävä arkisto / Petra Himberg