Kalastuslaki etenee kiistellen

Kalastuslain valmistelu näyttää etenevän siten, että laista voidaan päättää istuvan eduskunnan aikana. Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö valmistuu perjantaina, ja lakiehdotus siirtyy lopulliseen käsittelyyn ensi viikolla. Oppositio arvostelee lain heikentävän paikallista päätöksentekoa antamalla ammattikalastukselle ohituskaistan ELY-keskusten kautta.

Ajankohtainen kakkonen
Petteri Orpo ja Anne Kalmari.
Petteri Orpo ja Anne Kalmari.Yle

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) suitsutti Ajankohtaisen kakkosen studiokeskustelussa loppusuoralle tulevaa kalastuslakiesitystä uudeksi kulttuuriksi.

– Aikasemmin on säädelty kalastusta, nyt lähdemme kestävästä kalakantojen hoidosta, vahvoista kalakannoista, joista riittää kalastettavaa.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) näkee uuden lain uhkaavan lähidemokratiaa.

– Paikalliset ihmiset eivät voi enää vaikuttaa siihen, kuka kalastaa ja miten kalastaa ja kalastaako mitenkään.

Viranomaisohjaus vahvistuu

Kritiikki liittyy erityisesti ELY-keskusten roolin vahvistumiseen. Vaikka ammattikalastaja ei pääse sopuun vesialueiden omistajien kanssa, voi ELY-keskus viime kädessä sallia kalastuksen.

Ministeri Petteri Orpo korostaa että paikalliset toimijat tekevät kalatalousalueilla hoitosuunnitelmat ja ELY-keskus hyväksyy ne. Viimeisenä korttina on se, että ELY voi sopia kaupallisen kalastuksen luvasta ja se voi myös perua luvan, jos siihen on aihetta.

– Pelko siitä, että valta viedään paikallisilta, on ylimitoitettu.

Kansanedustaja Anne Kalmari näkee vaarana, että joillekin ammattikalastajille tarjotaan ohituskaista, vaikka paikalliset eivät sitä halua.

– Kohtuutonta on, että uusi laki rajoittaa samanaikaisesti vesialueiden omistajien verkkomääriä ja ELY-keskuksille annetaan oikeus antaa lupia ulkopuolisille.

Taustalla ammattikalastusohjelma

Lakiuudistus noudattaa vuonna 2010 maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) kaudella vahvistettua Kansallinen ammattikalastusohjelma 2015 -asiakirjaa. Ohjelmassa kirjattiin tavoitteeksi ammattikalastajien vesille pääsyn helpottaminen ja ELY-keskukset saivat tehtäväkseen laatia ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelmat.

Vesienkäyttösuunnitelmat on hyväksytty liitteinä kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien osaksi, kertoo kalatalousasiantuntija Vesa Vanninen ELY-keskuksen Kouvolan toimipisteestä.

– Käyttö- ja hoitosuunnitelma tulee olemaan se tärkeä paperi, tämän lakiuudestuksen myötä sen ohjaavuus paranee ja vesienkäyttösuunnitelma tulee sitovammaksi. Se sijainninohjaussuunitelmana vaikuttaa käyttö- ja hoitosuunnitelman kautta suoraan, Vanninen määrittelee.

– Lakiin tuleva pykälä ELY-keskusten oikeudesta antaa lupia on viimeinen takaportti, ensin koetetaan neuvotteluilla saada oikeuksia päästä pyytämään. Laissa on tiukat ehdot siitä, millä edellytyksillä ELY-keskus voi luvan myöntää, Vesa Vanninen sanoo.

Saimaalla kiistellään troolauksesta

Troolipyyntiä vastustetaan Suur-Saimaan alueella joissakin osakaskunnissa, vaikka vedet sopivat asiantuntijoiden ja ammattikalastajien mielestä muikun troolipyyntiin hyvin.

– Meistä tuntuu, että meidän vesialue ei kestä rajua troolaamista. Sitten ne sivukalat ja pienet muikut kuolee, niin se ei ole hyvä asia, sanoo Solkein osakaskunnan varapuheenjohtaja Sami Ahtiainen.

Ammattikalastaja Jussi Karhu on trooleineen pyrkinyt Solkein vesille ja saanut yhden tuomion laittomasta pyynnistä - toisen tapauksen käsittely on kesken hovioikeudessa. Troolikiista on jatkunut esimerkiksi siten, että Karhu on vaatinut kymmenien tuhansien eurojen korvauksia, koska hän ei vuonna 2012 päässyt vetämään trooliaan vesille.

– Trooli on nykypäivän kalastusmuoto, jos meinaa kaupallista kalastusta ammatikseen tehdä. Suomen sisävesissä vähän yli 3 miljoonaa kiloa muikkuja jää nykyisin kalastamatta, Jussi Karhu sanoo.

– Osakaskunnat kieltävät tai rajoittavat kalastusta. Siitä ei tule yhtään mitään, se on mennyt loppupelissä kovaksi ritelyksi.

Ilmiriita on jatkunut jo vuosia. Uudessa kalastuslaissa halutaan edistää ammattikalastusta, ja ELY-keskus voisi antaa lupia, jos paikallisesti ei sopua löydy.

– En tiedä, tuleeko tuosta uudesta kalastuslaista sitten apua vai ei, ja tuleeko sitä lakia.

Solkein osakaskunnassa lakimuutosta pidetään huonona asiana.

– Jos me omistamme nämä vesialueet, niin kyllä me halutaan päättää siitä, miten täällä kalastetaan. Me joutuisimme hoitamaan nämä istutukset, mutta meillä ei olisi päätösvaltaa, vaan se olisi siirretty ylemälle taholle, Sami Ahtiainen arvostelee.