Historiantutkija: "Jääkärikoulutukseen lähteneiden uhkana oli Siperia tai hirsipuu"

Tilanne Suomessa vuosina 1914 ja 1915 oli todella epätoivoinen. Lähteminen sotilaskoulutukseen Saksaan oli turvautumista äärimmäiseen keinoon. Näin arvioi jääkäreiden asemaa historiantutkija tänään, kun jääkärikoulutuksen alkamisesta on kulunut tasan 100 vuotta.

Kotimaa
Professori, historian tutkija Martti Häikiö
Petteri Sopanen / Yle

Ensimmäisten suomalaisjääkäreiden koulutus alkoi keisarillisessa Saksassa 100 vuotta sitten.

– Nuoret miehet tekivät erittäin dramaattisen henkilökohtaisen ratkaisun, sanoi professori ja historiantutkija Martti Häikiö Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

– Kun he lähtivät Suomesta, niin sanottiin, että vaihtoehtona on sitten Siperia tai hirsipuu. Paluuta ei ole, mikäli tämä hanke epäonnistuu.

Häikiön mukaan tilanne Suomessa 1914 ja 1915 oli todella epätoivoinen.

– Eduskunnan pitkäaikainen puhemies P.E. Svinhufvud oli pidätetty tuosta vaan kenraalikuvernöörin päätöksellä, karkotettu Siperiaan määräämättömäksi ajaksi, Häikiö kertoo.

– Oli myös julkaistu erittäin pitkälle menevä venäläistämisohjelma, josta sanottiin, että sen tavoitteena oli tehdä Suomesta venäläinen maakunta.

Poliitikot olivat päät painuksissa, ylioppilaat katsoivat eteenpäin

Ykkösaamussa kysyttiin Häikiöltä, miksi aktivismi alkoi juuri yliopistomaailmasta.

Häikiön mukaan valtaosa kansasta ja poliitikoista oli pää painuksissa, mutta ylioppilaat ovat kansakunnan parhaimmistoa.

– Nuoret ylioppilaat ovat olleet Suomen historiassa kansakunnan voima, eteenpäin katsova joukko, 1800-luvulla ja aikaisemminkin. Suomen pitkä sivistyshistoria nojaa yliopistoväkeen. Agricolasta alkaen lähdettiin Saksaan opiskelemaan.

”Suomella ei mitään kompleksia suhteessa Saksaan”

Professori Häikiö matkustaa tällä viikolla Saksaan. Hohenlockstedtissa muistellaan jääkärikoulutuksen alkuvaiheita.

Häikiön mukaan sotilasperinteiden muistaminen on luonnollista liittoutuneissa Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Britanniassa. Venäjällä muistellaan sotahistoriaa monin eri tavoin, samoin Suomessa.

– Saksalla on tässä suhteessa erittäin vaikea menneisyys, Häikiö sanoo.

– Suomi lienee ainoa maa Euroopassa, jolla ei sotilaallisesta näkökulmasta ole mitään kompleksia suhteessa Saksaan. Saksa ei koskaan miehittänyt Suomea.

Häikiö muistuttaa, että Saksa on auttanut Suomea ratkaisevalla tavalla vuonna 1918 keväällä sekä jatkosodan aikana ja varsinkin kesällä 1944.

– Suomen ja Saksan suhteet ovat sillä lailla ongelmattomat, toteaa Häikiö.