Tutkijat: Muslimien tuntema epäoikeudenmukaisuus altistaa radikalisoitumiselle

Terrorismia ja islamia tutkineet tutkijat, Marko Juntunen Tampereen yliopistosta sekä Karin Creutz Helsingin yliopistosta, ovat huolissaan siitä, miten julkinen keskustelu on Pariisin ja Kööpenhaminan terrori-iskujen jälkeen leimannut muslimeita ja vähätellyt muslimien kokeman vihaväkivallan uhkaa. Tutkijoiden mielestä vastakkainasettelu on omiaan lisäämään äärijärjestöjen kannatusta.

Ulkomaat
Lausanne 14.1.2015 muistomielenosoitus Pariisin terrori-iskun uhreille.
"Olen muslimi, olen terrorismia vastaan" kerrottiin mielenosoittajan kyltissä Lausannessa tammikuisessa tilaisuudessa, jossa muistettiin Pariisin terrori-iskujen uhreja.Sandro Campardo/EPA

Ylelle toimittamassaan kannanotossa Marko Juntunen ja Karin Creutz pitävät julkisen keskustelun keskeisenä ongelmana oletusta, että jokaisen muslimin sisällä kytee uskonnollinen potentiaali väkivaltaan. Juntusen ja Creutzin siteeraamien tutkimusten mukaan muslimien uskonnollisuus ei aiheuta ääriajattelua, eivätkä uskontoaan tiiviisti harjoittavat muslimit ole taipuvaisia terroritekoihin tai hyväksymään väkivaltaa.

– PEW-instituutin laaja kyselytutkimus vuodelta 2008 osoittaa, että miltei 90 prosenttia tutkimukseen osallistuneista muslimeista Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa katsoo, että siviileihin kohdistuvaa väkivaltaa ei voi oikeuttaa missään olosuhteissa. Uskonnolliset muslimit olivat jopa taipuvaisempia tuomitsemaan väkivallan kuin maallistuneet muslimit, kertovat Juntunen ja Creutz.

– Saman suuntaisiin tuloksiin päätyi Britannian tiedustelupalvelun MI5:n toteuttama tutkimus (siirryt toiseen palveluun) useiden satojen radikaaliryhmiin tai niiden vaikutuspiiriin kuuluneiden henkilöiden parissa. Sen mukaan suopeimmin väkivaltaan suhtautuvat muslimit eivät ole erityisen uskonnollisia. Vain hyvin harvat radikalisoituneista henkilöistä olivat saaneet tiiviin uskonnollisen kotikasvatuksen. Tutkimus toteaakin, että uskonnollinen koti ja voimakas lapsuudessa omaksuttu muslimi-identiteetti itse asiassa suojaavat yksilöä ääriajattelulta.

Julkinen keskustelu sivuuttaa muslimien kokeman väkivallan uhan

Tutkijat ovat huolissaan siitä, että terrori-iskujen jälkeen keskustelu on kiinnittynyt islamiin. On unohdettu, että nuorten miesten radikalisoituminen ei koske ainoastaan muslimeja, vaan myös muslimeja vastustavia ryhmiä ja yksilöitä. Vihaväkivaltaa – jopa viisi kuolemaan johtanutta tekoa – on ollut yhteensä kymmenittäin Ranskassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Muistotilaisuus kolmen musliminuoren muistoksi Chapel Hillissä, 11.2.2015
Chapel Hillissä, Pohjois-Carolinassa järjestettiin helmikuussa muistotilaisuus kolmelle murhatulle muslimiopiskelijalle. Poliisi piti murhan todennäköisenä motiivina naapuririitaa, muttei sulkenut pois uskonnollisen vihaväkivallan mahdollisuutta.Stan Gilliland/EPA

– Valtamediat eivät ole käsitelleet tapauksia muslimiväestöön kohdistuvina viharikoksina, ja tuhannet lännen muslimit ovat ilmaisseet syvän turhautumisensa sosiaalisessa mediassa kysyen: miksi tapauksia ei käsitellä muslimiväestöön kohdistuneina terroritekoina? Samalla juutalaisten keskusten suojaamiseen on panostettu näyttävästi: Ranskassa juutalaisten koulujen ja uskonnollisten keskusten suojelemiseen ohjattiin välittömästi 10 000 sotilasta ja 4 700 poliisia.

– Uhkan ja pelon tuntemukset on toki otettava vakavasti riippumatta siitä, mihin yhteisöön tai ryhmään yksilö katsoo kuuluvansa. Mutta samalla on tiedostettava, että väestöryhmien väliset jännitteet ainoastaan lisääntyvät, jos yhteiskunnan koetaan suhtautuvan eriarvoisesti suojeluntarpeeseen, kirjoittavat Marko Juntunen ja Karin Creutz.

Äärijärjestöt hyödyntävät ulkopuolisuuden tunnetta

Euroopan muslimit ovat puun ja kuoren välissä. Toisaalta äärijärjestöjen fanaattisuus ja terrori pelottavat, toisaalla uhkaavat islamofobiset ääriliikkeet. Myös valtaväestön asenne ahdistaa.

– He tiedostavat aiheuttavansa pelkoa kanssaihmisissä noustessaan lentokoneeseen, astuessaan metroon tai liikkuessaan väentungoksessa. Valitettavan harva tv-ohjelma, uutisartikkeli tai keskusteluilta on pyrkinyt valaisemaan, millaista on elää maailmassa ja mediatodellisuudessa, jossa muslimien uhrius vaimennetaan, samalla kun maalataan yhä karkeammin kaikkia muslimeja syyllistäviä uhkakuvia, kuvaavat Juntunen ja Creutz.

Tutkijoiden mielestä on epäoikeudenmukaista vaatia muslimeja kantamaan kollektiivina vastuuta terrorismista.

– Muslimiväestön odotetaan tuomitsevan väkivallan ja sanoutuvan irti radikalismista. Muslimit yhteisöinä tai yksityishenkilöinä ovat kuitenkin yhtä vähän vastuullisia terroristien toiminnasta kuin kuka tahansa ei-muslimi eurooppalainen tai pohjoisamerikkalainen on vastuullinen väkivallasta, joka iskujen seurauksena on kohdistunut tavallisiin muslimeihin ja moskeijoihin.

Epäoikeudenmukaisuuden kokeminen ja ulkopuolisuus auttavat ääriliikkeitä hankkimaan lisää jäseniä.

– Terroristijärjestöt tarjoavat yhteisöllisyyttä, identiteettiä ja elämäntehtävää vetoamalla hyvin suoraviivaisesti uhriuteen. Kun nuorille iskostetaan ajatus, että he eivät uskontonsa vuoksi saa työtä, asemaa ja hyväksyntää Euroopassa, ja että joukkovoimassa piilee ainoa mahdollisuus muuttaa maailmaa, Isis-järjestö saattaa näyttää puoleensavetävältä vaihtoehdolta. Järjestö panostaakin arvoristiriitojen keskellä eläviin nuoriin, voimakkaan uskonnollisen vakaumuksen omaavia on turha yrittää houkutella sotarintamille, muistuttavat Marko Juntunen Tampereen yliopistosta sekä Karin Creutz Helsingin yliopistosta.