Matkailu- ja ravintola-alalla syytetään veroja hintatason noususta

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan matkailu- ja ravintola-alalla näkymät ovat haasteelliset.

Kotimaa
Kuvassa ravintolan ruoka-annos, pekoniin käärittyä hirvenfilettä ja perunamuusia.
Anssi Leppänen / Yle

Matkailu- ja ravintola-alan haasteet johtuvat hintatason noususta verojen nousun myötä, kotimaisten kuluttajien ostovoima heikkoudesta ja venäläisten asiakkaiden määrän laskemisesta.

– Hintatason karkaaminen käsistä ei johdu siitä, että ravintolat, hotellit ja muut matkailualan yritykset olisivat yhä kannattavampia, vaan siitä, että verot ovat nousseet voimakkaasti. Meillä on kustannuskehitys hyvin kova. Ja suomalaisten ostovoima ei ole kehittymässä myönteisesti. Nämä seikat estävät matkailu- ja ravintola-alan kehittymisen, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

– Lisäksi meillä on yrityskysyntä ollut vähentymässä ja venäläisten asiakkaiden määrän laskeminen on myös vaikuttanut voimakkaasti. Toimiala supistuu tänäkin vuonna.

Pitkällä aikavälillä näkymät ovat kuitenkin hyvät.

– Suomi on hieno matkailumaa ja matkailu maailmalla kasvaa voimakkaasti, josta meidän täytyy ottaa osamme. Toisaalta nuoret sukupolvet käyttävät paljon esimerkiksi ravintolapalveluita, ja kun he vanhenevat uskomme, että hyvä kehitys meidän kannaltamme jatkuu eli että nuoret käyttävät ravintopalveluita myös vanhetessaan, Lappi mainitsee.

YK:n matkailujärjestön mukaan vuonna 2013 tehtiin 1,1 miljardia kansainvälistä matkaa. Järjestö ennustaa, että vuonna 2030 luku on jo 1,8 miljardia, matkoista 240 miljoonaa suuntautuu Eurooppaan.

Verojen laskeminen tärkein keino

MaRa ry:n tekemän tilastovertailun perusteella esimerkiksi Ruotsissa majoituksen liikevaihto kasvoi 4,2 prosenttia, kun Suomessa luku oli miinusmerkkinen. Suurin erotus oli liikenneasemien liikevaihdossa, Ruotsissa luku oli 9,1 prosenttia, Suomessa -5,2 prosenttia. MaRan mukaan Ruotsi pesee Suomen 6–0 kun tarkastellaan liikevaihdon vuosimuutosta viime vuonna tammi–syyskuussa eri matkailu- ja ravintola-alan toimialoilla, ja siihen löytyy myös selvä syy.

– Kysymys on puhtaasti siitä, että Ruotsi on arvostanut kotimarkkinoita. Ruotsissa tiedetään se, että kunnolliseen tasapainoiseen talouskasvuun tarvitaan totta kai vientiteollisuus, mutta myös kotimarkkinat,MaRa ry:n ekonomisti Jouni Vihmo kertoo.

MaRa ry:n tiedotusvälineille jakama tiedote 25.2.2015 Kajaanissa.
MaRa ry:n kokoama tilastovertailu Suomen ja Ruotsin välillä viime vuoden tammi-syyskuulta.Majoitus- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.

– Ruotsissa on panostettu kotimarkkinoihin sillä tavalla, että vuodesta 2007 lähtien on tehty viisi alennusta henkilöstöverotukseen, ravintolaruuan arvolisävero on laskettu vuonna 2012 ja nuorten alle 26-vuotiaiden työntekijöiden sivukuluihin on tehty puolitus. Eli Ruotsi on panostanut siihen, että kotimarkkinoilla on kysyntää ja ne voivat hyvin, Jouni Vihmo kertoo.

Ruotsissa matkailu- ja ravitsemusalalle syntyi 52 000 työpaikkaa alle 10 vuodessa.

Byrokratiaa vähentämällä voitaisiin vähentää valtion ja kuntien kustannuksia, ja toisaalta antaa yrityksille oikeutta harrastaa luovuutta eli keskittyä asiakkaiden palvemiseen ja tuotteiden kehittämiseen.

Timo Lappi

Mara-alan kehittämiseen Suomessa olisi muutama keino. Tärkeimpänä on toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan kustannuskilpailukyvyn parantaminen eli verojen laskeminen.

– Seuraavan hallituksen pitäisi laskea ansiotuloverotusta, jolla kompensoitaisiin sitä, että palkkojen korotuksiin ei ole seuraavina vuosina varaa. Anniskelu alkoholin arvolisävero 14 prosenttiin, joka johtaisi siihen, että ravintolakulutus kasvaisi kokonaiskulutuksen kuitenkaan kasvamatta. Ja matkailualalla olisi hyvin tärkeää, että edustuskulujen verovähennysoikeus nostettaisiin 100 prosenttiin, se rahoittaisi käytännössä itse itsensä takaisin. Esimerkiksi Vuokatin kaltaiselle paikalle se toisi yritysasiakkaita lisää, MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

– Lisäksi sääntelyä pitäisi purkaa, meidän toimialamme on varsinkin alkoholin ja elintarvikkeiden osalta erittäin säänneltyä. Yrittäjien aikaa menee turhaan byrokratiaan, samoin kuin viranomaisten. Byrokratiaa vähentämällä voitaisiin vähentää valtion ja kuntien kustannuksia, ja toisaalta antaa yrityksille oikeutta harrastaa luovuutta eli keskittyä asiakkaiden palvemiseen ja tuotteiden kehittämiseen, Lappi jatkaa.

Kainuussa positiivistakin virettä

Kajaanin Ranch Oy:n toimitusjohtaja Ari Heikkinen toteaa laman kurittavan ravintola-alaa.

– Tilanne on haastava, lama kurittaa meitä kovasti. Viime vuonna tapahtunut yrityksien verovähennysoikeuksien poistaminen on näkynyt iltamyynnissä.

Haasteita on siis riittänyt Kainuussakin, mutta Osuuskauppa Maakunnan toimialajohtaja Jari Kropsu näkee positiivistakin virettä.

– Viime vuosiahan oli erittäin haasteellinen vuosi kaiken kaikkiaan. Viime vuonna ei tullut hiihtolomasesonkia, kun ei ollut lunta ja sitten kun tuli kesäkuu, satoi lunta. Sen jälkeen tulivat valtavat helteet eli ihmiset eivät liikkuneet. Sitten oli myös Talvivaaraa, ruplaa ynnä muuta. Nyt kun tuosta ensimmäisestä haasteesta eli Venäjän kaupan romahtamisesta tuossa alkuvuodesta on päästy, nyt näyttää tulevaisuus aika kivalta. Vuokatti on täynnä hiihtolomalaisia ja ohikulkijat näkyvät täällä Kajaanissa. Olen oikein tyytyväinen tähän tilanteeseen.

Vuokatin laskettelurinne
Arkistokuva.Katja Oittinen / Yle

Jari Kropsun mukaan nyt nähtävillä oleva parempi kausi johtuu lumesta.

– Tässä varmaan tuli jonkin verran patoumaa viime vuoden aikana. Ihmiset, jotka olisivat halunneet lähteä hiihtämään tai laskettelemaan, pelasivat golfia tai purjehtivat tai touhusivat muita mökkiasioita. Nyt kun lunta on riittävästi, väki on lähtenyt liikkeelle ja se näkyy.