Jotain on mennyt pieleen, jos innovointi ei innosta

Innovoin siis olen. Uuden tuottaminen ja oppiminen on ihmisille luontaista. Useimmiten meitä harmittaa, jos emme pääse vaikuttamaan tai emme saa osallistua asioiden kehittämiseen. Moni kuitenkin poistaa varmistimen, kun puhe kääntyy innovatiivisuuteen, sen vaatimuksiin tai jatkuvaan muutoksen tarpeeseen.

Kotimaa
Psykologi Jari Ranne
Tiina Kokko / Yle

Hämeenlinnalainen psykologi, kouluttaja Jari Ranne on vuosia tutkinut työssään innovaatioiden heräämistä. Sitä hetkeä, kun lamppu syttyy.

– On sitten kyse yrityselämästä, julkisesta sektorista tai yksilöiden omista tavoitteista, kun tarvitaan uutta ja vanhat keinot tai tavat eivät riitä, silloin tarvitaan innovatiivisuutta, selittää Ranne.

"Ihmiset haluavat kehittyä ja oppia uutta"

Ranteelta on vastikään ilmestynyt aiheesta kirja Sytytä innovatiivinen ajattelu! Ranne myöntää, että innovatiivisuuden tarvetta on viime vuosina saarnattu niin ahkerasti, että sana on muodostunut joissakin tilanteissa suorastaan kirosanaksi.

– Jos innovointi-sanasta on tullut kielteinen kokemus, niin kai yhtenä syynä on se, että silloin siitä on puhutttu juhlapuheina. Jos työpaikoilla koetaankin, että kehittäminen on ikävää ja stressaavaa, niin silloin pitäisi katsoa peiliin. Jotain on tehty huonosti, tietää psykologi, kouluttaja Jari Ranne.

He haluavat kerätä kokemuksia, vaihtaa huonekalujen järjestystä tai kokevat mielenkiintoisina harrastukset, joissa voi saada sopivasti haasteita.

Jari Ranne

Organisaatiomuutokset ja strategian viilaukset eivät Ranteen mukaan sinänsä ole negatiivinen ilmiö. Yhteiskunnan ja maailman muuttuessa, myös toimintatapojen on monesti muututtava. Tärkeää muutoksessa on sen huolellinen suunnittelu ja vieminen loppuun saakka. Keskeneräisyys väsyttää.

– Pohjimmiltaan ihmiset haluavat kehittyä, oppia ja saada vaihtelua. Vaikka ihmisten elämässä ei olisi mitään vikaa, he haluavat kerätä kokemuksia, vaihtaa huonekalujen järjestystä tai kokevat mielenkiintoisina harrastukset, joissa voi saada sopivasti haasteita, valottaa Ranne.

Menestyvä yritys tunnistaa puutteensa

Hartaasta halusta huolimatta innovaatioita ei synny missä ja milloin vain. Ranne varoittaa, että äärimmäisen voimakas itsetyytyväisyys on huono kasvualusta innovatiivisuudelle.

Menestyvän yrityksen merkki on kiinnostus, halu ja kyky katsoa asioita uudesta näkökulmasta.

Jari Ranne

– On erittäin huolestuttavaa, jos yritys ei tiedosta omia puutteitaan. Jos aina vain ajatellaan, että me ollaan hyviä ja me pärjätään ihan hyvin näin. Menestyvän yrityksen merkki on kiinnostus, halu ja kyky katsoa asioita uudesta näkökulmasta, sanoo psykologi Jari Ranne.

Jari Ranne on huomannut, että innovatiivisuudesta puhuminen on jätetty usein ekonomeille ja insinööreille, jolloin painotus on lopputuotteella ja tuloksilla. Ranne itse haluaisi enemmän satsausta innovoinnin alkupäähän, siihen hetkeen kun ajatus syntyy ja innovaatio on vasta idea-asteella.

Ranne kaipaa mukaan keskusteluun myös yhteikuntatieteilijöitä, filosofeja ja kasvatustieteilijöitä. Innovointia olisi seurattava yhtä systemaattisesti kuin yrityksissä on totuttu seuraamaan esimerkiksi laatua.

– Se, miten innovoivaa ajattelua toteutetaan ja miten sitä johdetaan, näyttää erittäin hajanaiselta, pinnalliselta ja heikkotasoiselta verrattuna yrityksen muihin osa-alueisiin.

Innovoiva työpaikka on kannustava työpaikka

Innovoivan työyhteisön tuntomerkkejä ovat hyvä ihmisten johtaminen sekä keskusteleva ilmapiiri, jossa arvostetaan erilaisia mielipiteitä. Innovoivassa yhteisössä ihmisiä innostetaan katsomaan asioita eri näkökulmista. Työpaikka, jossa osataan innovoida, on Ranteen mukaan myös työpaikka, jossa ihmiset voivat hyvin.

– Selvästi huomaa sen, että työpaikoissa, joissa osataan paremmin kannustaa ja rohkaista innovatiiviseen ajatteluun, toimintatavat ovat hyvin pitkälle samoja kuin muutenkin hyvän työpaikan. Innovoivassa työpaikassa pidetään koko ajan yllä sellaista jatkuvan kehittymisen myönteistä ajattelutapaa, luonnehtii psykologi Jari Ranne.