Avustusjärjestöt reagoivat katastrofeihin entistä nopeammin

Avustusjärjestöjen toiminta on muuttunut entistä nopeammaksi. Myös avuntarvitsijat saattavat nykyään tietää minkälaisia keräyksiä järjestetään ja mitä lupauksia on annettu.

Ulkomaat
SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula.
Tatu Blomqvist / Suomen Punainen Risti

Humanitaaristen avustusjärjestöjen reagointiaika on lyhentynyt. Vielä 1980-luvulla kansainväliset kriisit tulivat tiedotusvälineiden avulla maailman tietoisuuteen suhteellisen hitaasti. Tänä päivänä järjestöt seuraavat isoja katastrofeja reaaliaikaisesti.

– Avustusjärjestöillä täytyy olla varoja etukäteen, koska katastrofin sattuessa on jo kiire, sanoi Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula Yle Radio Suomen Ajantasassa.

– Työtoverini kanssa seurasimme esimerkiksi Japanin tsunamia televisiosta. Silloin tehdään saman tien päätöksiä. Ja päätöksiä ei voi tehdä, ellei ihmisiä, rahaa ja välineitä ole valmiina.

”Jos päätös tehdään, paikalle nousee sairaala parissa vuorokaudessa”

Ajantasassa kysyttiin, miten avustusjärjestö reagoi äkilliseen katastrofiin.

Kristiina Kumpulan mukaan hädän hetkellä SPR ottaa yhteyden sisarjärjestöihin. Jos niissä arvioidaan, että oman kansallisen yhdistyksen ja valtion voimavarat eivät riitä, SPR voi tehdä heti päätöksen avustamiseen osallistumisesta.

– Ensin luvataan rahotusta, jos on tarvetta. Tilannearvion mukaan SPR:n katastrofivarastosta voi lähteä telttoja, kenttäsairaalaa, mobiileja. Meillä on iso kansainvälisen avun henkilöreservi, meiltä voi tarvittaessa lähteä asiantuntjjoita, kertoo Kumpula.

– Periaatteessa voimme lähettää heti rahaa, 12 tunnissa ihmisiä ja parissa vuorokaudessa sairaalan.

Avunsaajat ovat entistä tietoisempia keräyksistä

Nopeuden ja reagointikyvyn lisäksi toinen muutos on Kumpulan mukaan se, että avustustoiminta on politisoitunut. Apua toivotaan poliittisesti merkitykselliseen paikkaan.

– Se on tietenkin humanitääristen järjestöjen kannalta vaarallinen kehitys, koska avun tarve ratkaisee, sanoo Kumpula.

Kolmantena muutoksena Kumpula mainitsee sen, että myös avunsaajat ovat tietoisia tapahtumista.

– Tiedotusvälineiden välityksellä avuntarvitsijat tietävät yhä enemmän minkälaisia keräyksiä järjestetään ja mitä lupauksia on annettu.

”On paljon katastrofeja, joista emme tiedä”

Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpulalla ei ole pahaa sanottavaa tiedotusvälineistä, mutta eräs asia häntä mietityttää.

– On paljon katastrofeja, joista emme tiedä. Paikalliset ihmiset elävät niiden kanssa.

On paljon katastrofeja, joista emme tiedä.

Kristiina Kumpula, SPR:n pääsihteeri

Kumpula tapasi vastikään eteläisestä Afrikasta Zimbabwesta, jossa hän kuuli Malawin tulvien uhreista.

– Siellä on 40 000 ihmistä, jotka ovat ulkopuolisen avun varassa.

– Koko maailman huomio on muutamassa katastrofissa. Isommatkin jäävät väliin, kun tiedotusvälineisiin mahtuu yksi tai kaksi katastrofia yhtaikaa, Kumpula pohtii.

Huono taloustilanne ei vähennä auttamishalua

Huono taloustilanne ei ole heikentänyt ihmisten halukkuutta tukea Suomen Punaista Ristiä ja sitä kautta katastrofiapua sekä humanitaarista työtä.

– Edelleen hämmästyttää se tosiasia, että vaikeina aikoina ihmiset katsovat ympärilleen. Ihmiset ovat valmiita auttamaan toisia, jotka ovat ehkä vielä huonommassa tilanteessa, sanoo SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula.