Jääkäriliikkeen juuret syvällä pohjalaisissa

Jääkäreiden koulutuksen aloittamisesta tulee kuluneeksi sata vuotta. Eniten jääkärikoulutukseen Saksaan lähti miehiä asukaslukuun suhteutettuna Kortesjärveltä.

Kotimaa
Saksalaisen jääkäripataljoona 4:n paraati Vaasan torilla 1.6.1918
Saksalaisen jääkäripataljoona 4:n paraati Vaasan torilla 1.6.1918Sotamuseo (kuvaaja: Karl J. Borlin, Karls Atelier)

Jääkäreiden koulutuksen aloittamisesta Saksassa tulee kuluneeksi tänä vuonna 100 vuotta. Ensimmäiset jääkärit saapuivat koulutukseen Saksan silloiseen Lockstedtiin 25.2.1915. Liikkeen päämääränä oli irtautuminen Venäjän vallan alta. Kaikkiaan liki 1 900 miestä hakeutui salaa jääkärikoulutukseen Saksaan. Mukaan koulutukseen lähti suuri joukko pohjalaisia, erityisesti pohjoiselta Etelä-Pohjanmaalta.

–Alahärmästä lähti 43, Kortesjärveltä 39, Kauhavalta 21, Ylihärmästä 13 ja Lapualta 20 miestä. Yhteensä se on 136 miestä, joka oli kesällä 1917 kymmenen prosenttia koko jääkäripataljoonan kokonaisvahvuudesta, kertoo Vaasan yliopiston tutkija Reino Virrankoski.

Juuret yleisessä aktivoitumisessa

Jääkäriliikkeen juuret ovat olivat Suomen autonomisen aseman uhkissa, venäläistämistoimenpiteissä ja yleisessä aktivismissa.

Virrankosken mukaan pohjalaisten aktiivisuus ja mielenkiinto jääkäripataljoonaa kohtaan selittyy edellisen vuosisadan tapahtumilla, jolloin perustettiin nuorisoseuraliike. Samaan aikaan tapahtui myös herännäisyyden voimakasta kasvua, joka puolestaan vaikutti myös muihin herätysliikkeisiin, kuten evankelisuuteen ja lestadiolaisuuteen.

– Näissä liikkeissä yhteiskunnallinen vastuu oli nähty myös voimakkaasti osaksi kristityn vastuuta, Virrankoski kertoo.

Pohjalaisten aktiivisuus erilaisia liikkeitä kohtaan voi Virrankosken mukaan selittyä asutus- ja väestöhistorialla.

– Pohjanmaan asutushistoria sekä suomen- että ruotsinkielisen Pohjanmaan osalta on sellainen, että tänne oli hakeutunut ihmisiä ja talonpoikia, jotka halusivat tehdä menestyksensä ja pärjäämisensä itse. Tämä on varmasti luonut pohjaa erilaisten kannatusliikkeiden kasvulle, Virrankoski kertoo.

Tärkeä rooli myös myöhemmissä sodissa ja rauhan aikana 

Jääkäreiden panos myöhäisemmissäkin sodissa oli Virrankosken mukaan keskeinen. Vapaussodassa jääkärit toimivat osaavana ja koulutettuna päällystönä ja myöhemmissä sodissa keskeisinä rintamakomentajina. Jääkäreiden työpanos oli tärkeä myös rauhan aikana, jolloin he toimivat politiikan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen parissa sekä sivistys- ja talouselämän puolella.

Koulutuksen aloittamista muistellaan sekä Saksassa että Suomessa usean päivän ajan. Jääkäriliikettä ja 100 vuotta sitten aloitettua koulutusta muistellaan muun muassa Hampurissa seminaarin merkeissä sekä Hohenlockstedtissa erilaisin muistotilaisuuksin ja luennoin. Virrankosken mukaan saksalaiset ovat hyvin perehtyneet huolellisesti jääkäriliikkeen historiaan.

– Hohenlockstedt ei ole mitenkään suuri paikkakunta, joten heille tämä on tärkeä juttu, että heidän kotikaupunkinsa oli jääkärikoulutuksen alkupisteenä ja ensimmäisenä sijoituspaikkana, Virrankoski kertoo.

Hohenlockstedtiin, jossa itse jääkärikoulutus aikanaan tapahtui, lähtee muun muassa Puolustusvoimain ja reserviläisjärjestöjen edustusta. Myös Virrankoski vierailee alueella Kortesjärven jääkärimuseon ja -kannatusyhdistyksen edustajana.