1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

40 miljoonaa ihmistä elää valtioissa, joita ei ole olemassa

Maailmassa on yksi valtio, jossa ei voi käydä, mutta jolla on asema YK:ssa ja diplomaattisuhteet yli sataan maahan. Lisäksi on liuta alueita, jotka odottavat pääsevänsä valtioiksi. Näillä alueilla asuu arviolta 40 miljoonaa ihmistä.

Ulkomaat
mies heittää autonrenkaan liekkeihin
Epa / Alaa Badarneh

Maailmassa on lähes lähes 200 suvereenia valtiota. YK:lla on 193 jäsenvaltiota, 2 tarkkailija-jäsentä ja lisäksi useita muita jäseniä.

Kuitenkin noin 40 miljoonaa ihmistä asuu alueilla, jotka eivät ole varsinaisia valtioita. Tässä jutussa näitä alueita kutsutaan epävaltioiksi.

Jos kaikki käyvät maan kanssa kauppaa, voidaan ajatella, että se on sama kuin valtion tunnustaminen. Se on rikkaiden etuoikeus.

Outi Korhonen, Turun yliopisto

Epävaltio tarkoittaa aluetta, joka on toisen valtion miehittämä, julistautunut itsenäiseksi saamatta tunnustusta tai vain murto-osan virallisten valtioiden tunnustama. Ennen kuin voimme puhua näistä alueista, pitää kysyä, millä perusteella jostain alueesta tulee valtio.

Professori Outi Korhonen Turun yliopistosta kertoo, että kansainvälisessä oikeudessa on edelleen voimassa vuonna 1930 tehty Montevideo-sopimus. Se määrittelee valtion rajatuksi alueeksi, jolla on pysyvä väestö, kyky solmia kansainvälisiä sopimuksia ja tehokas hallinto.

Mikään ominaisuus ei kuitenkaan ole ehdoton. Esimerkiksi rajojen yli liikkuva paimentolaisväestö tai sisällissota eivät lakkauta valtiota. Korhosen mukaan valtioita ei enää tänä päivänä synny kuin sieniä sateella tai katoa tuosta vain. Maailman nuorin valtio, Etelä-Sudan, syntyi vuonna 2011.

– Uuden valtion syntyyn liittyy lähes aina lain rikkomista ja alueen valtiosta eroamista pidetään epätoivottavana. Enää pitkään aikaan ei ole ollut alueita, joita kukaan ei hallitsisi ja jotka jokin kansa voisi vain vaatia itselleen. Todennäköisesti seuraava uusi valtio syntyy kansanäänestyksellä, joka sekin on todennäköisesti perustuslain mukaan laiton, Korhonen pohtii.

Oleellista valtioksi tulemisessa on se, miten jo olemassaolevat valtiot suhtautuvat alueen vaatimuksiin. Korhosen mukaan alueella, jolla on pelimerkkejä kansainvälisessä kaupankäynnissä, on parhaimmat mahdollisuudet saada muiden valtioiden tunnustus.

– Kun Muammar Gaddafi syöstiin vallasta Libyassa, siellä ei ollut tahoa, jonka olisi voinut sanoa olevan vallassa, mutta koska kyseessä on öljyvaltio, sen kauppasuhteet säilyivät. Jos kaikki käyvät maan kanssa kauppaa, voidaan ajatella, että se on sama kuin valtion tunnustaminen. Se on rikkaiden etuoikeus.

Epävaltioiden lisäksi maailmassa on yksi valtion asemaa nauttiva järjestö.

Maltan ritarikunta

Jäsenmäärä: 14 000 jäsentä ja 80 000 vapaaehtoista avustajaa

Viralliselta nimeltään Sovrano Militare Ordine Ospedaliero di San Giovanni di Gerusalemme di Rodi e di Malta on kansainvälisesti tunnustettu oikeudellinen toimija, jolla ei ole omaa maa-aluetta.

Kekkosen aikaan ritarikunta yritti luoda virallisia suhteita Suomeen, mutta se epäonnistui.

Luigi de Anna, Turun yliopisto

Suomessa ritarikunnalla on kuusi jäsentä. Yksi heistä on turkulainen erikoislääkäri Robert Paul.

– Olen ollut jäsen vuodesta 2008. Jäsenyyttä ei voi hakea, vaan jäsen tai ryhmä jäseniä ehdottaa uutta jäsentä. Jäsenyyden saaminen kestää vuodesta kahteen tai useampaankin vuoteen. Jäsenet ovat naisia ja miehiä, jotka haluavat osallistua humanitaariseen työhön ja tavoitella hengellistä kasvua.

Maltan ritarikunta on yksi maailman suurimpia humanitäärisiä järjestöjä. Se on YK:n tarkkailijajäsen, kuten myös esimerkiksi Punainen risti, Punainen puolikuu ja Kansainvälinen Olympiakomitea. Ritarikunnan asema eroaa muista järjestöistä kuitenkin siinä, että sillä on oikeus valtion kaltaiseen itsehallintoon ja esimerkiksi oikeus myöntää passi.

Järjestöllä on myös oma raha, rekisterikilpi ja postimerkki sekä lähetystö useissa maissa. Järjestön suurmestaria kohdellaan useimmissa maissa kuin vieraan valtion presidenttiä tai pääministeriä.

Muuten ritarikunta on valtio vain hengessä, vaikka sillä onkin hallussaan pienet alueet Roomassa ja Maltalla.

Järjestöllä on ollut läheiset suhteet Vatikaaniin jo vuosisatojen ajan. Sen valtiollinen asema perustuu paavin yli 900 vuotta sitten antamaan julistukseen sekä siihen, että Maltan saari oli aikoinaan järjestön aluetta, jonka se menetti 1700-luvulla Napoleonille.

Asema ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sillä esimerkiksi Suomi ja muut Pohjoismaat eivät ole tunnustaneet sitä. Yrityksiä on kuitenkin ollut, kertoo ritarikunnalle työskenneellyt ja siitä kirjoittanut Turun yliopiston emeritusprofessori Luigi de Anna.

– Kekkosen aikaan ritarikunta yritti luoda virallisia suhteita Suomeen, mutta se epäonnistui. Suomi ei tunnusta valtioita, joilla ei ole maa-aluetta. Osittain tämä kytkeytyy myös Palestiinaan. Jos Suomi ei voi tunnustaa Palestiinaa, pitää samaa periaatetta soveltaa ritarikuntaan, sanoo de Anna.

Ritarikunnalla on diplomaattisuhteet yli sadan valtion mm. Venäjän ja useiden Afrikan ja Etelä-Amerikan valtioiden kanssa.

Ritarikunnan jäsenten tulee olla katolilaisia. Nykyisin ritarikunta on avoin myös naisille ja aatelittomille.

Palestiina

Asukasluku: noin 3,8 miljoonaa

Ehkä maailman tunnetuin epävaltio Palestiina julistautui itsenäiseksi vuonna 1988, mutta sen olemassaoloa ja asemaa alettiin tunnustaa laajemmin vasta 2000-luvulla. Nykyinen Palestiina sijaitsee kahdella erillisellä alueella, Gazan kaistalla ja Länsirannalla.

Valtaosa Länsi-Euroopasta, Suomi mukaan luettuna, ei ole tunnustanut Palestiinan valtiota toisin kuin esimerkiksi Ruotsi ja Islanti. Sillä on kuitenkin tarkkailija-asema YK:ssa.

Kaikista epävaltioista Palestiina saattaa olla lähinnä suvereenin valtion asemaa. Sen on tunnustanut jo 114 valtiota. Alueella useita kertoja vierailleen ja alueen tilanteesta kirjan kirjoittaneen toimittajan Tuomas Mustikaisen mielestä tunnustamisille tai tarkkailijajäsenyydelle ei kuitenkaan voi antaa suurta painoarvoa.

– Tunnustamisella on pitkälti symbolinen arvo, joka voi parhaimmassa tapauksessa pakottaa osapuolet neuvottelemaan tosissaan. Tarkkailijana Palestiinalla on pääsy vain kansainväliseen rikostuomiostuimeen ja Unescoon. Pidän yhden valtion mallia varteenotettavana vaihtoehtona, mutta se edellyttäisi että Israel myöntäisi palestiinalaisille täydet kansalaisoikeudet. Palestiinalaisosapuolen tunnustaminen on tärkeä neuvotteluille, kävi miten kävi lopulta.

Krimin tasavalta (Krimin autonominen tasavalta)

Asukasluku: Krimin autonominen tasavalta 1,9 miljoonaa

Kartta jossa Krimin niemimaa.
Yle

Aiemmin Ukrainaan kuuluneena Krimin autonomisena tasavaltana tunnettu Krimin tasavalta sai alkunsa kriisin seurauksena. Tapahtumaketju käynnistyi helmikuussa 2014 Ukrainan vallankumouksen jälkimainingeissa: Venäjä miehitti alueen, se irtautui Ukrainasta ja liittyi Venäjään. Liittymisestä järjestettiin pikainen kansanäänestys, jonka mm. YK tuomitsi päätöslauselmassaan. Venäjä vastusti päätöslauselmaa.

Alueen asema on edelleen kiistanalainen. Lähinnä Venäjä on tunnustanut Krimin nykyisen aseman. Suurin osa YK:n jäsenvaltioista katsoo Krimin tasavallan kuuluvan Ukrainaan.

Näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Krim kuului Venäjään vuoteen 1954 asti, jolloin se liitettiin Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan.

Etelä-Ossetia

Asukasluku: noin 55 000

Karttaan merkitty Abhasia ja Etelä-Ossetia
Yle

Etelä-Ossetia julistautui itsenäiseksi 28. marraskuuta 1991.

YK:n jäsenvaltioista mm. Venäjä ja Venezuela ovat tunnustaneet alueen. Georgia vaatii aluetta itselleen ja suurin osa YK:n jäsenvaltioista katsoo sen kuuluvan Georgiaan.

Alueella on käyty useita taisteluita 1990-luvulta lähtien.

Abhasia

Asukasluku: yli 240 000

Alue julistautui itsenäiseksi vuonna 1999. Ainoastaan kuusi YK:n jäsenvaltiota mukaan lukien Venäjä ovat tunnustaneet alueen. Georgia vaatii aluetta itselleen.

Alueella on käyty useita taisteluita eri osapuolten välillä itsenäistymisjulistuksesta lähtien.

Kurdistan

Asukasluku: suurimmalla yhtenäisellä kurdialueella arviolta 25-30 miljoonaa.

Kartta, johon merkitty Kurdistan.
Yle

Pääosin kurdien asuttama alue sijaitsee Itä-Turkin, Pohjois-Irakin, Länsi-Iranin sekä hieman Syyrian ja Armenian alueilla. Mikään valtioista ei tunnusta aluetta itsenäisenä valtiona.

Suhtautuminen Kurdistaniin vaihtelee valtiosta toiseen. Turkissa kurdipuolue PKK on käynyt aseellisia taisteluita, ja kansainvälinen yhteisö pitää PKK:ta terreristijärjestönä. Irakin Kurdistan on puolestaan itsehallinnollinen alue.

Useissa epävaltioissa vieraillut maabongari Ismo Porna koki automatkalla Irakin pohjoispuolella Kurdistanin vuoristossa eriskummallisen ilmiön.

– Kuljettaja pysäytti loivahkoon rinteeseen, laittoi vaihteen vapaalle ja otti jarrun pois päältä. Auto lähti perä edellä rinnettä ylös. Siinä meillä oli miettimistä ja kuskia nauratti.

Pornan mukaan matkustajat pitivät temppua hyväuskoisten turistien huijauksyrityksenä, kunnes heille selvisi, että kyse olikin luonnonilmiöstä.

– Osoittautui, että alue oli erittäin voimakkaasti magneettinen. Se yksinkertaisesti veti auton ylös. Iranin puolella Kurdistania ilmiö on vielä voimakkaampi.

Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta

Asukasluku: noin 264 000

Kartta, jossa Kypros ja Pohjois-Kypros.
Yle

Kyproksen pohjoisosa julistautui itsenäiseksi vuonna 1983. Ainoastaan Turkki on tunnustanut alueen itsenäisyyden. Turkki myös avustaa aluetta taloudellisesti.

Pohjois-Kyproksella asuu myös paljon Iso-Britannian kansalaisia.

Länsi-Sahara

Asukasluku: noin 500 000

Kartta, jossa Saharan demokraattinen Arabitasavalta
Yle

Alue on suurelta osin aavikkoa, joka sijaitsee Afrikan läntisellä rannikolla. Vuonna 1963 YK julisti alueen ei-itsehallinnolliseksi territorioksi. Alueen asukkaat ovat kärsineet konflikteista 1970-luvulta asti.

Espanja valloitti alueen siirtomaakseen 1880-luvulla. Vasta vuonna 1974 alue sai autonomian. Pari vuotta myöhemmin perustettiin Saharan demokraattinen arabitasavalta.

Mauritania ja Marokko kuitenkin vaativat aluetta itselleen. Länsi-Sahara ja Mauritania tekivät lopulta rauhansopimuksen, mutta Marokko alkoi 1980-luvulla rakentaa muuria, joka halkaisi alueen kahtia. Hiekasta ja kivestä rakennettu muuri on 2 700 kilometriä pitkä (siirryt toiseen palveluun).

Suuri osa Länsi-Saharan alkuperäisestä Sahrawi-heimosta elää pakolaisina Algerian Tindoufissa. Muurilla vuonna 2012 käyneen maabongari Ismo Pornan mukaan konflikti ei näkynyt ainakaan turistille.

– Muutama vuosi aikaisemmin oli saatu aikaan aselepo vuosikymmenien aseellisten taisteluiden jälkeen. Tottakai marokkolaisia sotilaita näkyi jatkuvasti, mutta ei mitenkään poikkeuksellisesti. Sinä päivänä, kun Marokko luopuu alueesta, siitä tulee itsenäinen valtio. Pohja on olemassa.

Vuoristo-Karabah

Asukasluku: alle 148 000

Kartta, jossa Vuoristo-Karabahin alue Azerbaidzhan
Yle

Alue irtautui Azerbaidzanista vuonna 1991. Yksikään YK:n jäsenvaltio ei ole tunnustanut alueen itsenäisyyttä. Se sijaitsee Armenian ja Azerbaidzanin välissä. Molemmat maat pitävät aluetta omanaan. Vuoristo-Karabahissa asuu sekä armenialaisia että azereja.

Alue on ollut itsenäinen viimeksi ennen 1800-lukua.1990-luvulla armenialaiset ja azerit kävivät alueella täysimittaista sotaa, joka oli kuitenkin alkanut jo edellisellä vuosikymmenellä. Sodassa menehtyi arviolta 30 000 ihmistä. Yli miljoona joutui jättämään kotinsa.

Sota loppui jo 20 vuotta sitten, mutta alueella on edelleen aseellisia yhteenottoja eikä rauhansopimusta ole. Alueen maastossa on edelleen myös runsaasti miinoja. Vuonna 2014 maa- ja henkilömiinat aiheuttivat tiettävästi kuusi onnettomuutta.

Venäjä ilmoitti vuonna 2013 presidentti Putinin Bakun-vierailun yhteydessä myyvänsä neljällä miljoonalla dollarilla aseita Azerbaidzanille. Ukrainan sodan myötä taistelut alueella ovat jälleen kiihtyneet.

Transnistria

Asukasluku: noin 555 000

Kartta, johon merkitty Transnistrian alue.
Yle

Kapea maasuikale sijaitsee Ukrainan ja Moldovan rajalla. Se julistautui itsenäiseksi vuonna 1990. Virallisesti alue on osa Moldovaa. Transnistrian suurimmassa kaupungissa Tiraspolissa asuu lähes 300 000 ihmistä.

Vuonna 2006 Venäjän presidentti Vladimir Putin yritti neuvotella Moldovan ja Transnistrian välille rauhansopimusta, joka kariutui EU:n vastustuksen vuoksi. Tätä on pidetty lähtölaukauksena Venäjän ja lännen huonontuneille suhteille.

Mikään maa ei ole tunnustanut aluetta.

Somalimaa

Asukasluku: 3,5 miljoonaa

Kartta, jossa Somalimaa
Yle

Alue julistautui itsenäiseksi jo 1991, mutta se ei ole saanut kansainvälistä tunnustusta. Se pyrkii irtautumaan Somaliasta. Maassa on ollut rauha yli 20 vuotta.

Vuonna 2010 maassa järjestetyissä presidentinvaaleissa oli ehdolla Suomen kansalainen Faisal Ali Farah.

Valtioita on valtava kirjo

Etelämannerta lukuunottamatta kaikki maapallon maa-alueet kuuluvat johonkin valtioon. Epävaltioiden ja suvereenien valtioiden lisäksi on olemassa myös esimerkiksi autonomisia alueita, joilla on itsehallinto, ja liittovaltioita, jotka koostuvat itsehallinnollisista osavaltioista. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Saksa ovat liittovaltioita.

Autonomisia valtioita tai itsehallinnollisia alueita, jotka kuitenkin kuuluvat toiseen valtioon ovat esimerkiksi Tiibet, Tšetšenia, Karjalan tasavalta, Kreikkaan kuuluva autonominen munkkivaltio Athos, Papua-Uudesta Guineasta itsenäiseksi pyrkivä Bougainville ja Irakin Kurdistan.

Lue seuraavaksi