Hämeenlinnalaiset kyllästyneet odottamaan – 180 vuotta alkaa riittää

Hämeenlinnalaiset ovat lopulta kyllästyneet odottamaan. Kaupungissa on jo 180 vuotta odotettu keskustan eteläpuolelle uutta kaupunginosaa, ainakin jos mainostauluja on uskominen. Halvaksi alueen rakentaminen ei tule, sillä osa Engelinrannaksi kutsutusta alueesta on jätteillä täytettyä Vanajaveden rantaa.

Kotimaa
Loskainen kaupunkimaisema
Hämeenlinnan keskustan etelänpuoleinen alue rakentuu nykyistä paljon tiiviimmäksi, jos Engelinranta toteutuu. Taustalla purettava Hämeenkaari.Timo Leponiemi / Yle

Engelinrantaan on suunniteltu keskimäärin seitsemänkerroksisia rakennuksia. Uusia asukkaita alueelle mahtuu suunnitelmien mukaan 2 600-2 900 henkeä. Tiiviiseen rakentamiseen pakottaa monikin asia kuten alueella olevat pilaantuneet maat. Ennen vanhaan jätteet kipattiin oman tontin reunaan ja silloin saatuja säästöjä maksetaan nyt.

Koska Engelinrannan rakentaminen tulee kalliiksi, alue on suunniteltu mahdollisimman tiiviiksi.

– Se, mitä rakennetaan, on hyvin tiivistä. Tavoitteena on, että Hämeenlinnan nykyisen keskustan kaltainen rakenne jatkuu Vanajaveden rantaan, kertoo kaupungin yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki.

Ei voi jättää rakentamatta

Kaupungin selvitysten mukaan Engelinrannan rakentamatta jättäminen ei ole kannattava ratkaisu. Jos rakentamista viedään muualle, sieltä löytyvät samat ongelmat pilaantuneiden maiden kanssa. Lisäksi muut paikat ovat kauempana keskustasta, eivätkä siten yhtä vetovoimaisia.

– Kokonaan rakentamatta jättämisestäkin tulee kustannuksia esimerkiksi entisen kaatopaikan kunnostamisesta. Sen minimikustannukset ovat 3,5 miljoonaa euroa ja jos se poistetaan kokonaan, kustannukset ovat 7,5 miljoonaa euroa, toteaa Niklas Lähteenmäki.

Suunnittelualueella sijaitsee muun muassa kolme bensiiniasemaa, Citymarket, uimahalli ja purkamista odottava Hämeenkaaren urheiluhalli. Engelinrannan tehokas rakentaminen vaatii muun muassa Paasikiventien linjauksen osittaista muuttamista.

Vaikka Hämeenlinnassa on kokemuksia tunnelin rakentamisesta - tai oikeastaan juuri siksi - itä-länsi-suuntaista Paasikiventietä ei aiota rakentaa tunneliin. Se tulisi aivan liian kalliiksi, huomauttaa Lähteenmäki.

Sibeliuksenkadulta suunnitellaan kuitenkin kevyen liikenteen alikulkuyhteyttä Paasikiventien ali Engelinrantaan. Sekin on kallis ratkaisu.

Eriäviä näkemyksiä

Tiistaina kokoontunut Hämeenlinnan yhdyskuntalautakunta ei ollut täysin vakuuttunut Engelinrannan suunnitelmista. Neljä lautakunnan jäsentä olisi halunnut laittaa suunnitelmat uuteen valmisteluun.

Mukaan olisi haluttu vaihtoehto, jossa Vanajaveden päälle suunnittellut kelluvat talot ja niiden vaatima melueste Paasikiventien ja rannan välistä olisi poistettu. Myös Rantatorin ja linja-autoaseman kohdalla keskustasta avautuva näkymä Vanajavedelle olisi haluttu pitää avoimena.

Yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtaja Pekka Pohjalaista suunnitelmissa askarruttavat muun muassa kustannukset ja näkymien säilyttäminen järvelle avoimina.

– Ensiksi pitäisi tietää, mitä rakentamisen kustannukset kaupungille ovat, kuinka tehokkaasti alue pitää rakentaa ja jos me rakennamme massiiviset rakennukset järven ympärille, niin silloin me suljemme järvimaisemat tulevilta sukupolvilta, Pohjalainen miettii.

"Ei hinnalla millä hyvänsä"

Pohjalainen myöntää, että kaupunkia pitää aina kehittää, mutta pysyviä ratkaisuja on mietittävä tarkoin.

– Tuntuu siltä, että tämä kaupungin helmi halutaan saada valmiiksi rakentamiselle hinnalla millä hyvänsä.

Pohjalainen kaipaakin mahdollisimman tarkkoja kustannuslaskelmia. Myös maaperän puhdistaminen saattaa olla tulevaisuudessa edullisempaa, jolloin rakennustehokkuutta voitaisiin laskea.

Engelinrannan rakentamisen aikatauluun vaikuttaa varmasti nykyinen taloustilanne, mutta alueen osayleiskaava voi olla valmis jo ensi vuonna. Viivästystä saattaa tulla mahdollisista valituksista, mutta ne eivät estäisi maaperän puhdistamisen aloittamista.