”Kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni” – Lyhyt kertaus Niinistön kaudesta

Vielä ennen valtaan tulemistaan maaliskuussa 2012 presidentti Sauli Niinistö ei voinut tietää, kuinka keskeinen vallankäyttäjä hänestä tulee ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Nyt Niinistön presidenttikausi on puolessavälissä.

politiikka
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuu Eotvos Lorandin yliopistossa Budapestissa 4. syyskuuta 2012.

Kun presidentti Sauli Niinistö asteli marraskuussa 2014 maanpuolustuskurssilaisten eteen, puheen loppuun oli ladattu suorasanainen linjaus.

– Kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni.

Sanonnalla presidentti viittasi muun muassa sotilaalliseen maanpuolustukseen. Mikäli kansalliseen puolustukseen ei panosteta, todennäköisyydet sotilaalliselle painostukselle kasvavat.

Sattumaa ei liene sekään, että presidentti viittasi samassa puheessaan puolustusmäärärahojen kasvattamiseen.

Vaikka presidentillä ei ole valtaa valtion budjettiin, Niinistöä kuunneltiin.

Presidentti toimii yhä puolustusvoimien ylipäällikkönä, joka päättää keskeisimmistä puolustuspoliittisista linjanvedoista. Samalla presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa.

Kun kansainvälinen tilanne on kiristynyt, perinteiselle presidentille on ollut tilaa.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen myöntää, että puheet niin sanotusta arvojohtajasta on siirretty sivuun.

– Se, missä presidentillä on yhä konkreettista valtaa, on ulkopolitiikka. Ulkopolitiikka on jättänyt arvojohtajuuden taka-alalle, Tiilikainen sanoo.

Ennen Ukrainan kriisiä Niinistö kokeili, miltä arvojohtajuus maistuu.

Vaalivoitosta tavallisiin asioihin

Sauli Niinistö
Sauli Niinistö liikuttui, kun ennakkoäänet oli julkaistu presidentin vaaleissa 2012.

Pian vaalivoiton jälkeen Niinistö käynnisti Ihan tavallisia asioita -kampanjan (siirryt toiseen palveluun). Sen tarkoituksena oli paneutua nuorten syrjäytymiseen.

– Olemme etsineet sellaisia keinoja, joilla on merkitystä ja joiden tekeminen ei vaadi erityistä ammattitaitoa, Niinistö sanoi avajaistilaisuudessa Jakomäen koululla Helsingissä.

Kampanjan nettisivut ja kirjanen saivat vastaansa paljon arvostelua. Vihreiden nuorten silloinen puheenjohtaja Aleksi Laine totesi, että ”sivusto on lähinnä keskiluokan puuhakirja, jonka avulla jo hyväosaisissa perheissä voidaan parantaa arjen laatua.

Monet kommentoijat olivat pettyneitä siihen, että presidentin arvovallalla koottu asiantuntijajoukko ei kohdistanut ehdotuksia yksilöiden sijasta yhteiskunnan rakenteisiin.

– Kampanja tulkittiin vahvasti Niinistön konservatiivisuuden ja kokoomuslaisuuden kautta. Se tulkittiin myös hyvinvointivaltion vastaiseksi kampanjaksi, sanoo erikoistutkija Erkka Railo Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

Arvostelun jälkeen Niinistö keskittyi sisäpoliittisessa kommentoinnissaan hänelle tututtuihin teemoihin: julkiseen talouteen, eläkeyhtiöiden hallituspalkkioihin ja maan hallituksen päätöksentekokyvyttömyyteen.

Osa Niinistön avauksista on kantanut hedelmää.

– Muistan 90-luvulta ”Liisan listan”, se oli valtion menojen karsintaehdotus. Se havahdutti monet kysymään, miksi oppositiosta kannatetaan jotain sellaista, joka on vastoin opposition välitöntä etua, Niinistö muisteli tuoreimmassa uudenvuodenpuheessaan.

Niinistö viittasi puheessa Liisa Jaakonsaaren (SDP) säästölistaan, jonka demarikonkari julkaisi puolueen ollessa oppositiossa vuonna 1994. Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) julkaisi vastaavan listan tämän viikon alussa.

Tosin eduskuntapuolueet uhkaavat käydä sammutetuin valoin vaaleihin, sillä yksikään puolue ei ole esittänyt sopeutuslistojaan.

Niinistö on käyttänyt hänelle annettuja sisäpoliittisia valtaoikeuksia vielä harvemmin kuin arvojohtajan sananvaltaa. Valtioneuvoston istuntoyksikön arvion mukaan presidentti ei ole kertaakaan lykännyt, antanut tarkentavia asetuksia eikä kysynyt korkeimmalta oikeudelta lausuntoa lakiesityksiin.

Niinistö suhtautuu varauksella myös presidentin armahdusoikeuteen.

Erkka Railon mukaan Niinistö on löytänyt paikkansa julkisessa keskustelussa, kun ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut.

Ulkopolitiikalla Niinistön kasvot 

Helmikuussa 2014 Ukrainassa käynnistyi vallankumous, jonka seurauksena presidentti Viktor Janukovytš syöstiin vallasta.

Vallankumouksen jälkeen Venäjä otti haltuunsa Krimin ja sota Itä-Ukrainassa käynnistyi. Samalla Yhdysvallat ja EU alkoivat asettaa Venäjälle talouspakotteita ja päinvastoin.

Teija Tiilikainen sanoo, että tulehtuneen tilanteen takia Niinistön on pitänyt keskittyä ulkopolitiikkaan.Useiden arvioiden mukaan Suomen ulkopolitiikassa Niinistö on ottanut johtajuuden käsiinsä.

– Niinistö on ottanut käyttöön sen tilan, joka on ollut tarjolla. Hän on halunnut toimia konsensuksen rakentajana, kun ulkopolitiikasta keskustellaan eripuraisesti, Teija Tiilikainen sanoo.

Niinistö tapasikin eduskuntapuolueiden puheenjohtajat joulukuussa 2014 Mäntyniemessä, jossa he keskustelivat yhteisestä ulkopoliittisesta linjasta.

Ennen tapaamista oli nähty erikoinen näytelmä, jossa keskusta ja kokoomus väittivät edustavansa Niinistön ulkopoliittista linjaa. Pääministeri Stubb arvosteli keskustan olevan liian pehmeä suhteessa Venäjään.

– Pääministeri Alexander Stubb on lähtenyt leimaamisen tielle, vastasi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen.

Vaikka keskusta ja kokoomus hakivat näkemyksilleen turvaa Niinistöstä, Teija Tiilikaisen mukaan nyt ei olla palaamassa presidentti Kekkosen aikaan. Neuvostoliiton aikana Paasikivi-Kekkosen - ulkopoliittisesta linjasta tuli Suomessa mantra, jota jokaisen valtaan mielivän poliitikon piti toistaa.

– Ero nykyiselle ja Kekkosen ajan johtamiselle on se, että ennen keskustelua ei pidetty toivottavana. Nykyinen aika on tässä mielessä sallivampi, Teija Tiilikainen sanoo.

Niinistö pyrkii Tiilikaisen mukaan aktiivisesti tarjoamaan puolueille yhteistä pöytää, jossa linjataan asioita yhdessä. Yksi esimerkki tästä ovat Kultaranta-seminaarit, joita on järjestetty vuodesta 2013 lähtien.

Presidentti on useassa otteessa korostanut yhteisen linjan tuovan turvallisuutta.

Presidentti Sauli Niinistö puhumassa.

"Eurooppalainen Nato"

Presidentti Niinistö kommentoi perjantain Dagens Nyheterissä, ettei Suomen pidä sulkea Natolta ovia seuraavan eduskuntakauden aikana.

Lausunto on poikkeus nykyhallituksen linjassa. Väistyneen pääministerin Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa lukee, ettei Suomi tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista.

Teija Tiilikainen sanoo, että nykyisen hallituksen linjaukset ovat sitoneet Niinistön käsiä. Vahva myönteinen Nato-kanta presidentiltä olisi tarkoittanut irtiottoa yhteisestä näkemyksestä, sillä valtaoikeuksien perusteella presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa.

Vaalit ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta. Sekä kokoomus että keskusta ovat ilmoittaneet, että he eivät halua tehdä nykyisen hallitusohjelman kaltaista Nato-kirjausta.

– Jos mikään muu puolue ei olisi edustanut tätä kantaa kuin Niinistön taustapuolue kokoomus, sitten lausunnon voisi ajatella olevan irtiotto, Teija Tiilikainen sanoo.

Niinistö nosti vuoden 2006 presidentinvaaleissa esiin ajatuksen silloista eurooppalaisemmasta Natosta, johon Suomi voisi liittyä. Saman vuoden puoluekokouksessa kokoomus kirjasi myönteisen Nato-kannan.

Aivan heti Niinistö ei ole Suomea viemässä Natoon. Presidentin tuoreimman analyysin mukaan Nato-jäsenyys heikentäisi "epäilemättä" suhteita Venäjään.