Näkökulma: EU ei rankaise ketään, ei edes Suomea

EU:n säännöt joustavat loputtomasti. Ranskan budjettivaje ei pysy missään rajoissa, mutta koskaan sitä ei rangaista, kirjoittaa Ylen EU-kirjeenvaihtaja Maria Stenroos.

Näkökulmat
Maria Stenroos.
Maria Stenroos.Yle

"Ranska sai kaksi vuotta lisäaikaa kuroa budjettivajeensa kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta". Uutinen ei kuulosta tuoreelta, eikä olekaan. Se on vuodelta 2003, jolloin sekä Saksa että Ranska rikkoivat EU:n vakaus- ja kasvusopimusta. Euromaiden yhteisellä päätöksellä kumpaakaan ei rankaistu.

EU-komissio valitti ("deeply regrets"), että Eurooppa viis veisasi itse kirjoittamastaan kasvu- ja vakaussopimuksesta, johon kaikki olivat sitoutuneet. "Vain sääntöihin perustuva järjestelmä voi taata, että sitoumuksia noudatetaan ja että kaikkia maita kohdellaan tasavertaisesti" lausui komissio 2003.

Mutta ei EU siihen kaadu, että joku ei pysy kurissa. Eikä kasvu- ja vakaussopimus. Molemmat ovat voimissaan, vaikka jatkuvasti joku lipeää sovitusta.

Kanta-asiakas EU:n tarkkiksella on ollut Ranska. Tuorein tukistus tuli keskiviikkona, jolloin EU-komissio vaati Ranskalta lisää rakenneuudistuksia. Ja kolmessa kuukaudessa, tai tulee seuraamuksia. Samalla Ranska sai jälleen kaksi vuotta lisäaikaa sulloa budjettivajeensa sallitun kolmen prosentin sisään.

Ranskan edellinen lisäaika uhkasi päättyä tänä vuonna.

Komissio kävi punakynällä läpi 16 euromaan budjetin. 11 sai jonkinlaisia huomautuksia. Kahta – Kreikkaa ja Kyprosta – ei tutkittu, koska ne ovat jo valmiiksi pelastusveneessä. Kukaan ei kuitenkaan varsinaisesti ole rikkonut sääntöjä EU:n tulkinnan mukaan.

Ennen joulua EU kirjasi jälleen paperille uuden version, miten joustoa voidaan parhaiten käyttää sääntöjen tulkinnassa.

Päätökset jäsenmaiden budjettien säännöissä pysymisestä valmistelivat tällä kertaa komission latvialainen varapuheenjohtaja ja ranskalainen talouskomissaari Pierre Moscovici. Hän joutui selittämään medialle, miksi sopimusta rikkonutta Ranskaa ei taaskaan rangaistu budjettivajeestaan. Moscovicin mukaan kaikki meni kasvu- ja vakaussopimuksen mukaan, eikä mikään viitannut rankaisemisen tarpeeseen.

– Rangaistus on aina epäonnistuminen. Sekä rankaisijalle että rangaistulle. Jos voimme vaatia muutoksia, se on aina parempi. Mutta rangaistukset ovat olemassa, Pierre Moscovici sanoi – niin kuin psykologin ja psykoanalyytikon perheessä kasvanut talouskomissaari voi sanoa.

*Suomikaan ei ole ihan ansioton *sääntöjen rikkomisessa. Meidän taloudenpitomme rikkoo EU:ssa itse asettamamme rajan aivan näinä päivinä, kun julkinen velkakello kilahtaa 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

EU kuitenkin ymmärtää Suomea, eikä rankaise meitä – kuten ei muitakaan.