Miten päästä eroon korvamadosta? Tutkija listaa neljä vinkkiä

Korvamato eli musiikin päässä soiminen on tahdosta riippumatonta musiikin kuvittelua, analyytikko ja asiaa tutkinut Lassi Liikkanen sanoi Ylen aamu-tv:ssä torstaina. Hänen mukaansa korvamadot eivät häiritse suurinta osaa ihmisistä – mutta jos häiritsevät, Liikkanen esitti neljä ohjetta niistä eroon pääsemiseksi.

Ylen aamu
Lassi Liikkanen.
Analyytikko Lassi Liikkanen kertoi aamu-tv:ssä, mitä aivoissa tapahtuu, kun korvamato soi.

Mihin sanoihin päättyy Maamme-laulun ensimmäinen säkeistö? Tämän kysymyksen esitti analyytikko Lassi Liikkanen, kun hän määritteli niin sanottua korvamatoa Ylen aamu-tv:ssä torstaina.

– Jos tällaisen kysymyksen esittää, ihminen joutuu yleensä ratkaisemaan sen, miettimään päässään sitä kappaletta ja kelailemaan siihen kohtaan sitä säkeistöä, missä tullaan vastaan. Tässä tapauksessa oikea vastaus on "maa kallis isien".

– Kun sen on tehnyt, kun käy läpi lyriikkaa, käy läpi sen melodian ja ikään kuin kuvittelee sen kappaleen, hän sanoo.

Liikkasen mukaan korvamato on suora lainasana saksan kielestä. Se tunnetaan musiikin päässä soimisena ja voidaan ajatella tahdosta riippumattomana musiikin kuvitteluna, hän selventää.

Musiikin kuvittelu on hänen mukaansa ominaisuus, jota melkein kaikki ihmiset kykenevät tietyssä määrin harrastamaan mutta joka silloin tällöin pääsee riistäytymään hallinnasta.

– Sen seurauksena puhutaan, että kärsitään korvamadoista, tai musiikin päässä soiminen saattaa alkaa ahdistamaan. Yleisesti ottaen tämä on aika normaali ilmiö, jota tutkimuksen mukaan esiintyy yli 90 prosentilla suomalaisista viikoittain. Se ei sinänsä ole mikään kauhea (ilmiö).

Mutta – jos korvamadot häiritsevät, Liikkanen luetteli aamu-tv:n haastattelussa neljä tapaa, jolla niistä voi päästä eroon.

1: Musiikillinen harhautus

Neljästä perusstrategiasta ensimmäinen on niin sanottu musiikillinen harhautus, Liikkanen kertoo. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset valitsevat itselleen sellaisen suosikkikappaleen, jonka avulla pyritään korvaamaan häiritsevä korvamato toisella biisillä.

– Vaihtoehtoisesti voi myös kuunnella jonkin muun kappaleen tai soittaa tai laulaa itse.

Liikkasen mukaan naiset ovat kertoneet kärsivänsä korvamadoista vähän enemmän kuin miehet. Iän myötä korvamatokokemukset vähentyvät jonkin verran.

Asiaa selittää pikemmin se, minkälaista musiikillista harrastuneisuutta on, kuin se, minä päivänä tai vuonna tai millaiseen sukupuoleen on sattunut syntymään, hän sanoo.

2: Tiivis keskittyminen muuhun asiaan

Toinen strategia on tiivis keskittyminen johonkin toiseen asiaan.

– Tästä on itse asiassa julkaistu jopa tutkimus, Liikkanen toteaa.

– Ihmiset laitettiin tekemään sudokuita. Havaittiin, että sudokuihin keskittyminen vähensi selvästi näitä korvamatokokemuksia. Voisin kuvitella, että ristisanatehtävien tekeminen tai ohjelmointi tai mikä tahansa muu, vaikkapa kiipeily – tällaista suhteellisen vaativaa keskittymistä edellyttävä juttu – voi viedä ajatukset pois (korvamadosta).

Liikkanen kertoo, että ilmiötä on tutkittu akateemisesti kymmenkunta vuotta. Useimmat tutkimukset ovat käsitelleet sitä, miten ihmiset kokevat musiikin päässä soimisen. Tulos on ollut, että he suhtautuvat musiikin päässä soimiseen "yllättävän positiivisesti", hän taustoittaa.

– Se ei ollenkaan häiritse suurinta osaa ihmisistä suurinta osaa ajasta, eli keskimäärin nämä kokemukset ovat aika lailla positiivisia.

Korvamadosta on helpompi puhua, kun se aiheuttaa harmia, eikä silloin, kun se on miellyttävää ja hauskaa.

Lassi Liikkanen

Liikkanen sanoo, että Helsingin yliopisto osallistui toissa vuonnatutkimukseen, jossa selvitettiin, miten ihmiset puhuvat viestipalvelu Twitterissä korvamadoista.

– Siinä oikeastaan ensimmäistä kertaa törmättiin tähän ilmiöön, että tällaiset huonot, negatiiviset kokemukset musiikin päässä soimisesta tulivat esille. Luultavasti se liittyy vähän siihen, että erityisesti suomalaisessa kulttuurissa on hyvin ymmärrettävää, että kun on tapana valittaa milloin mistäkin, on se sitten lumeton talvi tai kylmä kesä, samalla tavalla musiikin päässä soiminen voi olla sellainen juttu. Siitä on helpompi puhua silloin, kun se aiheuttaa harmia, eikä silloin, kun se on miellyttävää ja hauskaa.

3 ja 4: Itsensä siedättäminen kappaleelle, kappaleen mieleen painaminen

Kolmas keino on siedättää itseään korvamatona soivalle kappaleelle, hän neuvoo.

Neljäs strategia liittyy teoriaan siitä, että korvamato kytkeytyy vaillinaisiin tai vaivaaviin muistoihin.

– Et ehkä ihan täysin osaa sitä kappaletta kokonaan, Liikkanen arvioi.

– Korvamatoilmiö liittyisi tällaiseen muistamiseen tai mieleen painumisen prosessiin, joka on vähän keskeneräinen.

Sen jälkeen kun asia on lopullisesti opittu, se ei todennäköisesti vaivaa yhtä paljon, hän sanoo.

– Eli sitä samaa kappaletta, joka päässä soi, voisi yrittää myös kuunnella, laulaa tai muuten muistella. Se voisi ehkä auttaa tähän asiaan. Valitettavasti tämä ei ole ihan sataprosenttisen varmaa.

Viimeinen konsti on Liikkasen mukaan lääkärille puhuminen.

– Musiikin päässä soiminen saattaa häiritä joitakin ihmisiä. Yleisesti ottaen olen sanonut, ettei siitä kannata lähtökohtaisesti olla kauhean huolissaan, ellei se vaikuta todella häiritsevän jokapäiväistä elämää, jolloin kannattaa kääntyä oikeasti lääkärin puoleen. Sille asialle voidaan tehdä jotain.