Karvanoppien Kerava ja mopoautojen Mäntsälä – tällaisia ovat Keski-Uudenmaan paikallisidentiteetit

Keravan, Hyvinkään, Mäntsälän, Järvenpään, Nurmijärven ja Tuusulan museot paneutuivat yhteisellä hankkeella alueiden paikallisidentiteetteihin ja paikallisuuden tunteeseen. Tutkijan mukaan kotiseutuylpeys on kaikkein vahvinta Rajamäellä ja Kellokoskella.

Keski-Uusimaa
Tutkija Harri Nymanin mukaan Keravan kävelykatu on kaupunkilaisia yhdistävä ja kokoava tila, jossa syntyy kokemus yhteisestä keravalaisuudesta.
Tutkija Harri Nymanin mukaan Keravan kävelykatu on kaupunkilaisia yhdistävä ja kokoava tila, jossa syntyy kokemus yhteisestä keravalaisuudesta.Vesa Marttinen / Yle

Paikallisuus syntyy pienistä palasista. Hyvinkäällä se voi olla poptähti Diandra, urheilujoukkue Tahko, kauppakeskus Willa tai Koneen tehtaat. Järvenpäässä vaikkapa Sibelius, Puistoblues, kolmisoinnut tai Tuusulanjärvi.

Tutkija Harri Nyman perehtyi kuuden keskiuusmaalaisen kunnan syvimpään olemukseen tutkiessaan alueiden paikallisidentiteettejä. Tutkimus tuotti hersyviä havaintoja.

– Esimerkiksi Mäntsälässä kerrottiin ylpeällä äänellä, että täällä on eniten mopoautoja väkilukuun suhteutettuna, ja yli 90 prosenttia nuorista ajaa ajokortin.

Rajamäellä vahva paikallistunne

Keski-Uudenmaan alueella paikallisuus on jatkuva puheenaihe. Nymanin mukaan tutkimuksen tekoaikaan tämä näkyi erityisesti meneillään olevien kuntaliitos- ja metropoliselvitysten vuoksi.

Nämä selvitykset olivat myös keskeinen syy paikallisidentiteettitutkimuksen tekemiselle.

– Tämän historialliseksi koetun muutosvaiheen kynnyksellä museot päättivät kartoittaa paikallisuuden merkitystä tällä alueella.

Ihmiset liikuttuivat  kyyneliin puhuessaan kotiseudustaan.

Tutkija Harri Nyman

Mukana olleista kuudesta paikkakunnasta löytyy Nymanin mukaan yhtä lailla kaupunkia ja maaseutua, radanvartta kuin moottoritien kylkeä. Ehkä hieman yllättäen vahvin paikallistunne löytyi pienistä taajamista.

– Paikallistunne on vahvinta Rajamäellä ja Kellokoskella. Ne ovat erityisiä, vanhoja, tehtäväorientoituneita paikkakuntia. Kellokoski on tietysti sairaalapaikkakunta ja Rajamäki liittyy Alkoon. Ihmiset samaistuvat vahvasti siihen erityiseen historiaan ja kokevat me-henkeä.

– En osannut odottaa niin vahvaa paikallisuustunnetta, jota tuli vastaan esimerkiksi Rajamäellä. Ihmiset liikuttuivat kyyneliin puhuessaan kotiseudustaan. Nykypäivän Suomessa tällainen tuntuu aika harvinaiselta.

Jatkoa mahdollisesti luvassa

Kuuden keskiuusmaalaisen kunnan paikallisidentiteettitutkimus tehtiin Museoviraston tuella. Nyt tutkimusraportti on valmis ja julkistettu, mutta tutkija Harri Nyman näkee aiheessa paljon jatkopotentiaalia.

– Rahoitus on vielä auki, mutta toivomme, että tästä lähtisi jatkohanke ajatuksella Paikallistu – Get local. On ajateltu että niin sanotun Nurmijärvi-ilmiön, voimakkaan tulomuuton myötä alueella on paljon ihmisiä, jotka ovat hieman irrallaan, juurettomassa tilassa.

Nyman arvelee, että jos ihmisellä on maaperää jalkojensa alla ja joku kiintymys johonkin paikkaan, se palvelee maailmassa sijoittumista ja kiinnittymistä.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus