yle.fi-etusivu

Hevonen on vain neljännes koiran arvosta – suurpetovahinkokorvauksissa suositaan koiria

Valtion maksamissa kotieläinvahingoissa koiran arvo saattaa nousta nopeasti lähemmäs 10 000 euroa, kun taas hevonen on korkeintaan 2 500 euron arvoinen. Myös lampaat ja lehmät jäävät alle tuhanteen euroon. Koiran arvo nousi muutama vuosi sitten jopa tuhansilla euroilla.

luonto
Ajokoira susien hyökkäyksiltä suojaava hukkaliivi päällään.
Juho Liukkonen / Yle

Valtion maksamissa suurpetojen aiheuttamissa kotieläinvahingoissa on suuria eroja eri eläinten välillä. Esimerkiksi suden tai karhun tappamasta koirasta voi saada parhaimmillaan 10 000 korvauksen, kun taas monien tuotanto- ja hyötyeläinten korvaussummat jäävät huomattavasti pienemmiksi.

Vuonna 2009 voimaan tullut riistavahinkolaki määrittelee, kuinka paljon kustakin eläimestä voidaan korvata. Esimerkiksi lypsylehmä on 760 euron arvoinen ja sonni korkeintaan tuhat euroa.

Sioista maksetaan muutama satanen ja esimerkiksi munivasta kanasta 2,70 euroa kappaleelta. Hevosesta korvataan rodusta riippumatta korkeintaan 2 500 euroa.

"Hinnoissa on epäsuhtaa"

Koirien alin mahdollinen korvaushinta on 800 euroa, joka maksetaan sekarotuisista koirista. Sen sijaan puhdasrotuisten koirien lähtöhinta on 1 600 euroa, jonka päälle tulevat esimerkiksi muotovalio- tai käyttövalioarvot sekä koulutukset.

– Kyllä näissä hinnoissa on epäsuhtaa, tämähän on paljon myös poliittinen asia. Koira on kuitenkin harrastusväline, mutta karja tai mehiläistarhat ovat elinkeino. Jos elinkeinoa uhataan, korvauksella ei saada korjattua tappiota, sanoo Sydän-Savon maaseutupalvelun maaseutuasiamies Harri Kontro.

Jos elinkeinoa uhataan, korvauksella ei saada korjattua tappiota.

Harri Kontro

Kotieläinten omistaja voi saada maaseutuelinkeinoviranomaiselta korvauksen esimerkiksi susien aiheuttamista vahingoista, jos vakuutus ei niitä korvaa tai eläimellä ei ole vakuutusta. Valtio voi korvata vahingoista myös sen osan, jota vakuutus ei ole korvannut.

Pohjois-Savossa sattui 11 kotieläinvahinkoa vuonna 2014. Kaikki tapaukset olivat susien aiheuttamia. Korvauksia maksettiin koiravahingoista suurimmillaan lähes 8 000 euroa ja pienimmillään noin 300. Pieni summa voi selittyä esimerkiksi sillä, että koira on jäänyt henkiin ja siitä on maksettu vain eläinlääkärikulut.

Vuonna 2013 susivahinkoja korvattiin yksi kappale ja 2012 neljä. Keskimäärin koiravahingoista maksetaan 4 000 euroa yhdestä koirasta.

Koiran arvo noussut jopa tuhansilla

Vahingonkorvausarvo ei ole aina ollut koirilla yhtä korkea. Ennen vuotta 2009 ja riistavahinkolain voimaanastumista koirien arvo oli usein huomattavasti pienempi. Kunnat saivat tällöin itse arvioida, kuinka paljon eläinvahingoista maksetaan.

– Silloin oli tosi paljon vaihtelua eri kuntien välillä. Kunnat saattoivat maksaa esimerkiksi 12-vuotiaasta koirasta vain muutaman satasen, vaikka se olisi ollut muotovalio. Nykyään arvostetaan enemmän koirien taustaa ja hyvää rotua, kertoo maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari.

Nykyään arvostetaan enemmän koirien taustaa ja hyvää rotua.

Jussi Laanikari

Koiralle määritelty arvo perustuu lähtökohtaisesti Suomen Kennelliiton vakuutusarvomenettelyyn. Ministeriön laatimissa perusteluissa todetaan koiran menetyksen aiheuttavan poikkeuksellisen paljon mielipahaa. Myös koirien saavuttamat menestykset otetaan arvostelussa huomioon.

Ylitarkastaja Jussi Laanikari korostaa, että kaikki arvot on laskettu yhteistyössä tuottajajärjestöjen kanssa. Esimerkiksi hevosten arvot perustuvat Suomen Hippoksen antamiin arvioihin. Lakia tarkastetaan parin vuoden välein, mutta ainakaan tähän mennessä siitä ei ole tullut palautetta ministeriöön.

– Jos valituksia tulee, lakia voidaan toki tarkastella uudelleen.

Vähän vahinkoja, pienet korvaukset

Hevosten ja nautaeläinten arvo saattaisi olla korkeampi, jos eläimille olisi sattunut enemmän vahinkoja. Esimerkiksi Suomen Mehiläishoitajain Liitto on ollut vaikuttamassa mehiläistarhojen korvauskäytännöistä, koska karhut voivat olla uhka elinkeinolle.

– Hevosille on sattunut vain vähän kotieläinvahinkoja, minkä vuoksi hinnat ovat pysyneet matalalla. Myös lammasvahingot ovat hyvin harvinaisia ja siksi niihin ei ole puututtu. Koirien arvoa on ajettu paljon esimerkiksi Kennelliitossa, sanoo maaseutuasiamies Harri Kontro.

Maa- ja metsätalousministeriön asetusta on täydennetty viime vuosina esimerkiksi turkiseläimillä. Listalta puuttuu kuitenkin yhä monia eläimiä. Esimerkiksi kissoille sattuneita vahinkoja ei korvata lainkaan.

– Kun korvauskynnys on 170 euroa, niin harvoin kissan hinta nousisi sen yli. Täytyy muistaa, että kyllähän monilla arvokkailla eläimillä on omat vakuutukset, ja esimerkiksi hevosten omistajat saavat sieltä korvauksen, ylitarkastaja Jussi Laanikari huomauttaa.

Karhun raatelemaa karhukoiraa ei korvata

Maaseutuasiamies Harri Kontro muistuttaa, että sudet eivät ole ainoita eläimiä, jotka aiheuttavat vahinkoa. Myös esimerkiksi hirvet ja karhut tekevät tuhoja.

Lain mukaan riistaeläimen kotieläimelle aiheuttamasta vahingosta korvataan enintään eläimen käypä arvo. Suurpetovahingot korvataan vain, jos vahinko on sattunut valvotuissa olosuhteissa.

– Myös metsällä sattunut vahinko voidaan korvata, mutta jos karhu raatelee koiran karhumetsällä, ei sitä korvata. Sen sijaan karhumetsällä suden raatelema koira korvataan.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Tonttuovet

Tonttuovi paisui joulun jätti-ilmiöksi, ja tutkija ymmärtää hyvin, miksi

Cheerleading

Cheerleaderit pääsivät vihdoin eroon pyllynkeikuttajien leimasta – pienen seuran jäsenmäärä räjähti: "Emme pysty perustamaan tarpeeksi joukkueita"

Joululahjat

Tuntemattoman lahjoitus lämmittää yksinhuoltajaperheen joulua: "Ei ole häpeä pyytää apua"

Tiede

Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä

Kolme asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin