1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Puunharrastaja: talvi paljastaa puun luonteen

Ilmaston lämpeneminen parantaa lehtipuiden kasvuoloja Suomessa. Puutarhuri, puuharrastaja Tapio Ykspetäjän mukaan kasvuolosuhteiden muuttuminen on mahdollistanut sen, että yhä useampi lehtipuu luonnossa lähtee kasvuun siemenestä.

luonto
Puutarhuri, puuharrastaja Tapio Ykspetäjä silmäilee puistolehmusta Hämeenlinnan rautatiepuistossa.
Kati Turtola / Yle

Puuharrastaja suhtautuu ilmastonmuutokseen omien sanojensa mukaan pragmaattisesti. Ykspetäjä muistuttaa, että lämpimien ja kylmien kausien vaihtelu on aina vaikuttanut puukantaan.

– Esimerkiksi isolehtilehmuksesta siementaimia näkyy nyt huomattavasti enemmän kuin parikymmentä vuotta sitten. Sama ilmiö näkyy kotoisalla vaahteralla, tammilla, saarnilla ja jalavilla. Vuorijalavakin saattaa olla jopa rikkakasvi tuolla kaupunki-istutuksissa, siementaimia tulee niin valtavasti, luettelee puutarhuri Tapio Ykspetäjä.

Parhaillaan suomalaisissa metsissä vallalla olevat havupuut ovat aikoinaan syrjäyttäneet lehtipuut, joiden olosuhteet puolestaan ovat jälleen paranemassa ilmaston lämpenemisen myötä.

– Näin kasviharrastajan kannalta nyt on sinänsä mielenkiintoinen tilanne, sillä jatkossa on mahdollista viljellä sellaisiakin kasveja, jotka eivät aikaisemmin ole olleet mahdollisia, pohtii Ykspetäjä.

Taskun pohjalla siemeniä Kazakstanista

Suomessa toimii useita puuseuroja, joissa perehdytään puuston hyvinvointiin sekä tutustutaan erikoisiin puulajeihin ja harvinaisuuksiin. Moni puuseuralainen on perustanut omia, pikku arboretumeitaan edistääkseen harvinaisten puulajien leviämistä. Hämäläisessä puuyhdistys Kynnepää-seurassa aktiivisesti toimiva Tapio Ykspetäjä itse on kiinnostunut mm. primäärilajeista ja tuonut matkoiltaankin mielenkiintoisten puiden siemeniä.

– Takin taskuun aina välillä jäänyt semmoisia harvinaisuuksia. Kazakstanista olen siemeniä tuonut omenan alkuperälajista Malus sieversistä, hymyilee Ykspetäjä.

Puiden historia kietoutuu ihmisten historiaan

Puuston historia liittyy paitsi ilmaston historiaan, myös ihmisten ja kansakunnan historiaan. Moni nykyään supisuomalaiseksi mielletty puu onkin varsin uusi tulokas. Jokaisella maalla on oma historiansa myös puiden leviämisen näkökulmasta.

– Jos ajatellaan suomalaisia primääripuulajeja jääkauden jälkeen, niin tännehän on tullut koivut ja lepät ensimmäisenä. Kuusi, joka on hyvin yleinen nykyään, on nuorempaa perua ja Ahvenanamaalle ehkä parituhatta vuotta sitten vasta tullut. Ihmisen mukanaan tuomat uudet puulajit ja koristepuulajit, joilla on aina kansakunnan historia myöskin taustalla siinä, miettii Ykspetäjä.

Talvi on puuharrastajalle hienoa aikaa

Puuharrastajaa eivät talviset, paljaat puut haittaa. Lehtien puuttuminen on vain hyvä asia, sillä puut ja niiden muodot erottuvat selvemmin talvella kuin kesäaikaan.

– Kun lehdet eivät ole haittaamassa näkyvyyttä, puusta näkee vaikka mitä. Puun rakenne ja puun kuntohan voidaan määrittää talvella huomattavan hyvin verrattuna kesäaikaan. Käävät ja halkeamat näkyvät oikein hyvin, iloitsee Ykspetäjä.

Käytännöllisesti ja tieteellisesti puihin suhtautuva puutarhuri ja puuharrastaja näkee puissa kuitenkin myös kauneutta.

– Toki esteettiset arvot aina on mielessä, katsoopa puita millä silmällä tahansa.

– Esimerkiksi tervaleppä on hyvin maalauksellinen puu, yksi kauneimmista puista, mitä voi maa päällään kantaa ja se on hyvin kotimainen puu, maalailee Ykspetäjä ja muistuttaa, että mieltymys puihinkin on aina makuasia. Toiset rakastavat kuusikon sahalaitaa, toiset ihastelevat vaalearunkoista koivikkoa.

Lue seuraavaksi