Virolaisten kasvanut vaali-into ei ulotu Suomeen muuttaneisiin

Ennakkoäänien perusteella vaalit kiinnostavat virolaisia nyt selvästi tavallista enemmän, mutta ulkomailla asuvistä yhä harvempi viitsii tai haluaa äänestää sunnuntain parlamenttivaaleissa.

Ulkomaat
Iäkäs mies äänestämässä
Epa

Viron vaaleissa sunnuntaina valitaan 101 edustajaa parlamenttiin eli riigikoguun. Miltei kaikki nykyisistä kansanedustajista haluaisivat jatkaa, mutta mielipidekyselyjen perusteella kansan kanta on toinen: nykyiset neljä puoluetta näyttävät joutuvan tekemään tilaa myös kahdelle uudelle puolueelle.

Vapaapuolue EVA ja konservatiivinen kansanpuolue EKRE olivat Postimees-lehden viikkoa ennen vaaleja julkaisemassa kyselyssä ylittäneet viiden prosentin vaalikynnyksen jo varsin turvallisen tuntuisesti. Kumpaakin kertoi aikovansa äänestää yhdeksisen prosenttia vastaajista. Myös Viron yleisradioyhtiön ERR:n kyselyssä aivan vaalien alla riigikogun ovi oli aukeamassa tulokkaille.

Lisäksi äänestysvilkkaus näyttää olevan nousemassa poikkeuksellisen korkealle. Postimees-lehden kyselyn mukaan nyt ylletään 67 prosenttiin. Kasvaneesta kiinnostuksesta kertoo myös se, että ennakkoon äänesti 33 prosenttia oikeutetuista eli yli seitsemän prosenttiyksikköä useampi kuin viime vaaleissa. Samalla sähköinen äänestys jatkaa yleistymistä – nyt jo selvästi yli puoleen ennakkoäänistä.

Viron parlamentin eli riigikogun puolueet vuoden 2011 vaalien jälkeen.
Vuoden 2011 vaalien kannatusprosentit ja paikkajakauma.Yle Uutisgrafiikka

Riigikogun vaaleissa 1.3.2015 on ehdolla on kymmenen puoluetta ja 13 yksinään yrittävää kansalaista. Kaikkiaan ehdokkaita on lähes 900. Äänioikeutettuja on runsaat 890 000.

Postimees-lehden (siirryt toiseen palveluun) TNS-Emor-tutkimuslaitoksella teettämässä helmikuun kyselyssä puolueiden kannatus jakautui näin: reformipuolue 23 %, keskustapuolue 22 %, sosiaalidemokraatit 20 %, IRL 14 %, EVA 9 % ja EKRE 9 %. Vaalikynnyksen alle jääneistä puolueista suurin oli vihreät kahdella prosentillaan.

Viron yleisradioyhtiö ERR (siirryt toiseen palveluun) muutti näiden vaalien alla tapaa, jolla se pyysi Turu-Uuringute-tutkimuslaitosta selvittämään puolueiden kannatusta. Useimmiten kyselyt tehdään puhelimitse tai internetissä, mutta ERR halusi, että kysymykset esitetään kasvokkain.

Helmikuun lopussa julkaistu poikkeaa parilta osin selvästi Postimees-lehden tuloksesta: keskustapuolue on selvästi suurin 27 prosentillaan, ja IRL:llä on yhtä paljon kannatusta kuin sosiaalidemokraateilla eli 18 %. Reformipuolueelle mitattiin 22 % ja EVA.lle ja EKRE:lle äänikynnyksen ylittävä 6 %.

Nuorten poliitikkojen juuret eivät ole enää neuvostoajassa

Mikä virolaisia näissä vaaleissa vetää vaaliuurnille normaalia enemmän? Yksi vastaus ovat varmasti juuri uudet vaihtoehdot, joilla on mahdollisuus nousta "kartelliksi" ivatun nelikon joukkoon ja kenties jopa sotkea hallituspakkaa, jossa pääministerin ässäkortti on ollut reformipuolueen kädessä kymmenen vuotta.

Viron kansanedustajista ei ole kertaakaan ollut yli 25 prosenttia naisia.

Reformipuolueessa pitkäaikainen vaalivaltti oli pääministeri Andrus Ansip. Virkavuosien karttuminen vakiinnutti kansan silmissä hänen asemansa niin, etteivät sitä kyennyt horjuttamaan edes ne puoluerahoituksesta paljastuneet konkelot, joiden takia Virossa virisi poikkeuksellisesti jopa katumielenosoituksia.

Viime vaalikaudella tapahtui kuitenkin myllerrys, kun Ansip lähti europarlamenttiin, jossa nyt on moni muukin uudelleen itsenäistyneen Viron varhaisvuosien poliitikko. Vaihtaessaan johtajaa viime keväänä reformipuolue vaihtoi myös hallituskumppania: toinen oikeistopuolue Isänmaan ja Res Publican liitto sai väistyä, ja tilalle tulivat sosiaalidemokraatit.

Hallitusremontissa Viro myös ainakin tilapäisesti kohensi naisten määrää politiikan huipulla. Vaalikauden viimeiseksi vuodeksi muodostettuun hallitukseen päätettiin kelpuuttaa viisi naista seitsemän miehen lisäksi. Uudelleen itsenäistyneen Viron riigikogussa naisia ei ole ollut kertaakaan yli neljännestä; viimeksi päästiin 24 prosenttiin. Suomessa naiskansanedustajien osuus tällä hetkellä on 42 prosenttia.

Taavi Rõivas (vas.) ja Sven Mikser.
Jompikumpi heistä on Viron seuraava pääministeri: reformipuolueen Taavi Rõivas tai sosiaalidemokraattien Sven MikserStephanie Lecocq, Nicolas Bouvy / EPA

Virossa vallasta kamppailee nyt kaksi poliitikkoa, joiden juuret eivät enää ole neuvostoaikaisessa politiikassa: Ansipin seuraajaksi valittu 35-vuotias Taavi Rõivas ja vaali vaaleilta vahvistuneen sosiaalidemokraattisen puolueen johtaja, väistyvän hallituksen puolustusministeri, 41-vuotias Sven Mikser.

Suuri yllätys olisi, ellei jompikumpi heistä olisi seuraavan hallituksen pääministeri. Kyselyjen perusteella hän on Rõivas, mutta uudet pienpuolueet voivat tuottaa yllättävän paikkajakauman ja vaikuttaa kokoomushallituksen pohjaan.

Puolueet ovat kampanjoineet eniten verotuksella.

Vaalien oletettavaa ääniharavaa pääministeriksi ei valita. Se on selvää, vaikka hän toistaisi sen, minkä teki viime vaaleissa: löisi Viron kaikkien aikojen henkilökohtaisen ääniennätyksen. Mielipidekyselyjen perusteella myös hänen puolueensa saattaa syrjäyttää reformipuolueen maan suurimman puolueen paikalta.

Keskustapuolue ei voi nousta johtoon, koska puolue ja etenkään sen johtaja Edgar Savisaar eivät kelpaa kumppaniksi muille puolueille. Siihen Savisaaren maine on liian Venäjä-myönteinen, ei vähiten Euroopan nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa – siitä huolimatta että keskustapuolueen vaaliohjelma korostaa turvallisuuspolitiikassa samoja asioita kuin muutkin puolueet: Viron rajojen ja itsenäisyyden pysyvyyttä.

Turvallisuuspolitiikasta on pitkälti mielikuviin perustuvassa vaalikamppailussa edelleen erottajaksi puolueiden välillä, mutta millä muilla perusteilla äänestäjä valitsevat omansa? Vironvenäläisille ykköspuolue on perinteisesti keskusta, joskin sosiaalidemokraatit ovat kasvattaneet siivuaan. Uusista tulokkaista ennen muuta EVA on suunnannut kampanjansa niille, joilta on mennyt luottamus vakiintuneiden puolueiden haluun tai kykyyn tehdä muutoksia.

Eniten puolueet ovat kampanjoineet verotuksella. Siirtyminen pienituloisia syrjivästä tasaverosta progressiiviseen verotukseen olisi iso uudistus, mutta siitäkään ei ole vedenjakajaksi. Sen puolesta puhuneiden sosiaalidemokraattien ja keskustan lisäksi myös IRL on alkanut ajaa köyhimpien verohelpotuksista, vaikka ei sitä progressiivisuudeksi kutsukaan.Vain reformipuolue on edelleen yksiselitteisesti kaikille saman 20 prosentin tuloveron kannalla.

Ulkovirolaiset vieraantuvat kotimaan politiikasta vaali vaaleilta

Yksi kasvava ryhmä, jota puolueet eivät osaa puhutella kuin iskulauseilla, ovat ulkomailla asuvat virolaiset. Sosiaalidemokraattien katujulisteet Helsingissä ja muidenkin puolueiden mainokset, joita on singahdellut silmille internetissä, lähinnä toivottavat tervetulleeksi kotiin.

Se, miten palaajat käytännössä vastaanotettaisiin tai mten muuttoliikkeen jatkuminen parhaiten estettäisiin, on liian suuri ongelma vaaliteemaksi, joten siitä ei ole puhuttu.

Ulkomailla asuu pysyvästi 77 000 Viron kansalaista, joilla on äänioikeus kotimaassaan. Eniten heitä on Suomessa. Viime vaaleissa ulkovirolaisista äänesti alle 2 800. Ennakkoäänestyksen perusteella kotimaan politiikasta vieraantuminen yleistyy entisestään näissä vaaleissa.