Kemissä katse jo kuntien yhteisessä tulevaisuudessa

Kemin kuntajokoselvityksen yleisötilaisuudessa oli rakentava ilmapiiri ja usean paikallaolijan silmissä siinsi jo uusi Kemi. Puheenvuoroissa nousi kuitenkin esiin huoli aluejohtokuntien roolista, uuden kunnan henkilöstörakenteesta ja taloudesta.

Kemi
Kuntajakotilaisuus
karoliina Haapakoski / Yle

Kemin kulttuurikeskuksessa pidettiin torstai-iltana viimeinen Kemin, Keminmaan ja Simon yhdistymissopimuksen esittelytilaisuus kuntalaisille. Tilaisuudessa oli positiivinen ilmapiiri ja katse jo uudessa Kemissä, vaikka kriittisiäkin puheenvuoroja toki esitettiin.

Tillaisuudessa pidettiin useita puheenvuoroja vesi-ja energiayhtiöiden maksujen yhtenäistämisestä ja itse yhtiöiden fuusioimisesta.

– Se synergiahyöty, mikä vesi- ja energiayhtiöiden yhdistämisestä olisi, on kiistaton. En ymmärrä, miten näin selvä asia ei mene päähän kaikille kuntapäättäjille, kemiläinen Risto Myyry latasi.

Kemin Energian toimitusjohtaja Anne Salo-oja arveli, että haluttomuus taksojen yhdenmukaistamiseen johtuu siitä oletuksesta, että hinnoisssa olisi kuntien välillä merkittäviä eroja. Näin asia ei kuitenkaan hänen mukaansa ole.

– Keminmaan energia nostaa sähkön siirtohintoja maaliskuun alussa. Korotuksen jälkeen Kemissä on melko lailla samat hinnat. Joissakin asiakasryhmissä on eroja, mutta ne ovat aivan marginaalisia.

"Hintojen harmonisointia ei kannata odottaa"

Salo-oja jatkoi, että Kemin Energialla on kaukolämmön hinta ollut korkeampi kuin Keminmaassa, mutta Kemissä lasketaan kaukolämmön hintaa samana päivänä kun Keminmaassa nostetaan sähkön siirtohintoja.

Risto Myyry
Risto Myyryn mielestä kuntien vesi- ja energiayhtiöt olisi hyvä fuusioida aiemmin kuin vuonna 2021.

– Hintaero Kemin Energian ja Keminmaan Energian välillä on 1-3 prosenttia. Ei ole mitään järkeä odottaa vuoteen 2021, että hinnat harmonisoidaan, Salo-oja perusteli.

Hänen mielestään olisi myös järkevää, ettei uusi kunta pidä samanlaisia yhtiöitä, vaan ottaa synergiahyödyn käyttöön.

Kuntajakoselvittäjä Martti Ruotsalainen totesi, että yhdistymisneuvotteuissa sopimukseen haluttiin kirjaus maksu- ja taksarakenteen yhtenäistämisestä vasta vuonna 2021.

– Tämä on iso asia. Yhdistymishallitus joutuu varmasti työstämään asiaa, jotta fuusion ja taksojen yhtenäistämisen ajankohta on mahdollisimman järkevä, Ruotsalainen lisäsi.

Aluejohtokunnat keskiössä myös Kemissä

Samoin kuin keskiviikkona keminmaalaisia, myös kemiläisiä mietitytti aluejohtokuntien rooli, niiden lukumäärä ja vaikutus päätöksentekoon.

Keskustan Raimo Keskikallion mukaan aluejohtokunnat tuovat hyviä asioita tullessaan, mutta silti hän oli huolissaan siiitä, kuinka ne saadaan nivottua päätöksentekoon mukaan.

– Miten ne sotkevat lautakuntien toimintaa ja mikä niiden budjettirooli on, Keskikallio kysyi.

Risto Myyry muistutti, että kemiläiset neuvottelijat eivät ole olleet ensimmäistäkään aluejohtokuntaa vailla, vaan vaatimukset ovat tulleet Keminmaasta ja Simosta.

Raimo Leitin mielestä aluejohtokuntia ei pitäisi perustaa lainkaan. Hänen mielestään kunnallista byrokratiaa ei pidä rakentaa sellaiseksi, että hyödyt suhteessa kuntalaisten saamiin etuihin menevät hukkaan.

– Kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien jäsenillä pitää olla semmoiset ajatukset, että kunta hoidetaan kokonaisuudessaan siten, että palvelut ovat kohtuulliset ja veroäyri kohtalaisen hyvä.

Martti Ruotsalainen totesi, että se miten aluejohtokuntien kanssa toimitaan, on yhdistymishallituksen vastuulla.

– Ei tästä kuitenkaan hallinnollista sekamelskaa kannata tehdä. Tämä on rakennemalli, jonka toimivuutta täytyy pohtia vakavasti. Valtuuston on rakennettava niin selvät pelisäännöt, että se toimii. Se vaatii taatusti oman harjoittelunsa. Ei mikään hallinnollinen muutos tapahdu itsestään.

Veroprosentti ja henkilöstörakenne mietitytti

Huomiota ja puheenvuoroja sai myös veroprosentin kattavuus ja uuden organisaation rakenne. Kauko Mäkivuoti oli mielissään kunnan työntekijöiden viiden vuoden suoja-ajasta, mutta samaan aikaan mies oli huolissaan siitä, onko uudessa kunnassa kaikille työtä tarjolla.

– Onko katsottu, onko kaikille järkevää työtä sitten kun kunnat on yhdistetty? Vai käykö niin kuin yhdessä kuntaliitoksessa, jossa korkea virkamies totesi, että paikka meni, mutta palkka juoksee.

Matti Kettulaa mietitytti, laitetaanko kuntien tilit poikki yhdistymispäätöksen yhteydessä, jotta missään kunnassa ei päästä sooloilemaan.

– Mahdollisuushan on tehdä miljoonan euron investointeja, jos vain haluja on.

Ruotsalainen kertoi, että investoinneista ja siitä, ehtiikö joku kunta halutessaan tehdä "järjettömiä investointeja" ennen kuntaliitosta, on kyselty paljon.

– En usko, että mahdolliseen uuteen hallitukseen tulee sellaisia toimijoita, jotka tekevät omassa kunnassaan tarpeettomia investointeja ja sitten kirkkain silmin istuvat yhdistymishallituksessa.

Ainoa vaihtoehto yhteen hiileen puhaltaminen

Puheenvuoroissa nostettiin esiin myös se, että nyt on aika heittää erimielisyydet romukuppaan, unohtaa nurkkakuntaisuus ja alkaa tosissaan puhaltaa yhteen hiileen. Ahti Salmela katsoi jo niin kauas tulevaisuuteen, että esitti uutta vaakunaa uudelle Kemille.

– Ei mitään vanhaa tai jonkun entistä, vaan ihan uusi vaakuna. Silloin saataisiin tunne, että jotakin uutta on saatu aikaiseksi. Vanhat vaakunat voisivat jäädä kotiseutuvaakunoiksi.

Ruotsalainen vastasi, että yhdistymishallitus päättää vaakunasta.

– Kun kaikilla kunnilla on nyt jonkinlainen lohi siellä vaakunassa, niin tietenkin olisi innovatiivista keksiä jotakin muuta. Hyvä ajatus on, että entinen vaakuna jäisi pitäjävaakunaksi. Sillä saattaa olla erityisesti Simolle ja Keminmaalle suurikin merkitys, Martti Ruotsalainen arvioi.