Olavi Virta vaati soittajilta paljon – "sijaisbändi" testattiin tempoa vaihtelemalla

Olavi Virta oli aikalaisten kertomusten mukaan tarkka bändistään ja sen soittotaidoista. Kokkolalaismuusikon orkesteri päätyi kerran pikahälytyksellä säestämään maestroa, joka testasi porukan taidot heti ensimmäisessä valssissa.

viihde
olavi virran kokoelmassa on valokuvia, nuotteja ja leikekirjoja.
Tangomarkkinoiden Olavi Virta -kokoelmassa on muun muassa valokuvia, nuotteja ja leikekirjoja.Pasi Takkunen / Yle

Kokkolalaisen Alpo Ylitalon orkesteri oli vuonna 1967 Kemissä viettämässä keikan jälkeen hotellissa vapaailtaa, kun puhelin soi. Olavi Virralla oli keikka, mutta hän ei ollut suostunut soittamaan paikallisen bändin kanssa kuin pari kappaletta.

Järjestäjä oli tyytyväinen tavoitettuaan orkesterin, jossa basisti–trumpetisti Ylitalon lisäksi soittivat rumpali Folke Neunstedt, hanuristi Unto Jutila, vibrafonisti Per-Erik Hongell ja Ylitalon muistelun mukaan pietarsaarelainen fonisti Holger Moisio.

Ylitalo haki joukkonsa hotellista, ja neuvottelut kappaleista alkoivat maestron kanssa.

Vaativat artistit olivat toki tuttuja, sillä Ylitalon yhtyeellä oli pitkä kokemus työskentelystä niin ikään tarkkana tunnetun Laila Kinnusen kanssa. Keikan alkaessa koko joukkoa kuitenkin jännitti.

– Ihmettelimme tietysti, että miksi se edellinen bändi ei kelvannut, muistelee Ylitalo.

Hän yritti pudottaa rumpalin ja basistin: jättäytyi kovasti jälkeen ja taas veti edelle.

Alpo Ylitalo

Virta todisti vaativan luonteensa pistämällä bändin testiin heti ensimmäisessä valssissa huojumalla tempon kanssa:

– Hän yritti pudottaa rumpalin ja basistin: jättäytyi kovasti jälkeen ja taas veti edelle. Mutta huomasi sitten, että emme tipu kompista.

Ylitalo tapasi Virran monesti muulloinkin, vaikka tuo esiintyminen jäi ainoaksi yhteiseksi. Vuonna 1967 aika oli jo vaatinut veroaan, ja Virta liikkui huonosti, mutta tarinoi sulavasti.

– Ihmisenä hän oli ihan luksusmies, sanoo Alpo Ylitalo.

Olavi Virran syntymästä tuli 27.2. kuluneeksi 100 vuotta.