Mielikuva liukastelevista mummoista ei pidä paikkaansa

Myytti liukkaalla kaatuilevista mummoista ja papoista elää voimakkaana, mutta tuoreen kyselyn valossa he eivät ole erityistä riskiryhmää. Myytti saa vahvistusta siitä, että vanhemmilla ihmisillä tasapainoaisti on heikentynyt ja heidän luunsa ovat nuoria hauraammat.

Kotimaa
Liukas keli.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kevättalvi on otollista aikaa liukastumisille. Myytti siitä, että eniten itseään satuttaisivat vanhukset, on kuitenkin kumottu. Liikenneturvan kyselyn mukaan reilu kolmasosa tänä tai viime talvena liukastuneista oli matkalla työpaikalle tai kouluun. Eniten liukastumisia sattuu työikäisille.

– Kaikenikäiset kaatuvat ja liukastuvat. Kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti nuorempien, alle 24-vuotiaiden ikäryhmissä oli kaatumisia. Tietenkin sitten, kun ikää tulee enemmän, niin silloin kaatumiset ovat pahempia, kertoo erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi Suomen sosiaali ja terveys ry:stä.

Kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti nuorempien, alle 24-vuotiaiden ikäryhmissä oli eniten kaatumisia. Tietenkin sitten, kun ikää tulee enemmän, niin ehkä silloin kaatumiset ovat pahempia

Kaarina Tamminiemi

Iäkkäämmillä liukastumisten seuraukset ovat yleensä vakavampia kuin nuorilla, ja he saattavat tarvita sairaalahoitoa. Tamminiemi uskoo, että työikäisten onnettomuusriskiä lisää kiire.

– On kiire töihin ja on kiire busseihin. Vanhemmat ihmiset osaavat varmasti varata aikaa siirtymisiin paikasta toiseen, Tamminiemi kertoo.

Nollassa sahaava lämpötila petollisin

Jalankulkijan liukastumisriski on suurimmillaan, kun jäisen pinnan päälle sataa kuivaa pakkaslunta tai kun jään pinnalle muodostuu vesikalvo jään sulaessa. Keväällä erityisesti aamuisin nollan molemmin puolin sahaava lämpötila voi aiheuttaa ongelmia. Kulkuväylille kerääntyneen jään sulaminen ja uudelleen jäätyminen tietää erityisen liukkaita kulkuväyliä.

Tamminiemi toivoo, että ihmiset varaisivat aikaa paikasta toiseen siirtymiseen ja liikkumiseen. Hän myös pyytää tarkastamaan, että jalkineet ovat keliin sopivat.

– Jo kenkävalinnoilla voi itse vaikuttaa, että on turvallista liikkua liukkailla.

Liukkaalla kelillä suositellaan pehmeästä ja huokoisesta materiaalista tehtyjä kengänpohjia, jotka eivät kovetu pakkasella. Kengissä on hyvä olla myös voimakkaasti kuvioidut pohjat sekä matala ja leveä kanta.

Nastat jopa korkokenkiin

Suutarin mukaan hyvät ja kunnolliset kengät ovat halpa henkivakuutus. Pystyssä pysymistä voi helpottaa nastojen laittamisella tai liukuesteillä. Lenkkikengissä suositaan kiinteitä nastoja, mutta talvikengissä vaihtoehtoja riittää.

Suutari Kirsti Punkari on laittanut nastoja jopa korkokenkiin. Myös värivaihtoehtoja riittää jokaiseen makuun.

– Edelleenkin ihmiset ostavat mustia liukuesteitä, mutta itse rakastan värejä. Omistan omissa kengissäni punaiset liukuesteet, kertoo suutari Kirsti Punkari.

Vaikka nastojen suosio on kasvussa, on suurin osa käyttäjistä edelleen Punkarin mukaan äitejä ja mummuikäisiä. Moni kokee liukuesteet ovat työläiksi. Punkari kuitenkin kumoaa tämän väitteen.

– Itsellä on ainakin aamuisin 15 sekuntia aikaa laittaa ne kannan alle ennen kuin lähden liukastelemaan taloyhtiön pihassa. Pois ottamiseen menee ehkä 10 sekuntia, Punkari kertoo.

Jalankulkijoiden liukastumisia on selvitetty joulukuussa 2014. Tutkimuksen suoritti Liikenneturvan toimeksiannosta TNS Gallup Oy. Kyselyyn vastasi 1 656 suomalaista.