Jo yli 10 000 opiskelee ulkomailla – vaara työvoiman ylitarjonnasta kasvaa kotimaassa

Vaikka yhä useampi opiskelee ulkomailla, ilmiötä ei Suomessa tällä hetkellä huomioida tulevaa työvoiman tarvetta ennakoidessa. Esimerkiksi suomalaisia eläinlääkäreitä valmistuu yhä enemmän Virossa.

Ulkomaat
Opiskelija kirjoittaa muistiinpanoja Turun yliopistossa.
Yle

Opetushallituksen arvion mukaan yli 10 000 suomalaista opiskelee tällä hetkellä ulkomailla. Kelan opintotukitilastojen mukaan ulkoimaille opintotukea sai lukuvuonna 2013-2014 yhteensä yli 6800 opiskelijaa

Ulkomailla opiskelijat eivät kuitenkaan vaikuta työvoiman tarvetta ennakoivissa laskelmissa, sillä peruslähtökohta on, että maan oma koulutustarjonta kattaisi työvoiman tarpeen.

– Ennakointitieto tuotetaan siltä pohjalta, että tarkastellaan kuinka paljon koulutettua työvoimaa Suomessa tarvitaan. Ennakoinnissa ei oteta kantaa siihen, missä osaaminen on hankittu ja millä tavalla, toteaa opetusneuvos Ilpo Hanhijoki Opetushallituksesta.

Tulevan työvoimantarpeen ennakointi Suomessa perustuu lukuisiin selvityksiin ja ennusteisiin. Koulutuspaikkojen määrä ennakoidaan suhteessa tulevaan työvoiman tarpeeseen niin, että Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT tekee ensin keskeisten ministeriöiden tilauksesta työvoiman kysyntäennusteita toimialoittain.

Opetushallitus puolestaan pohtii VATT:in tekemien ennusteiden ja selvitysten perusteella, miten paljon koulutettua työvoimaa tarvitaan. Ennakointi koskee kaikkia koulutusasteita ja sitä tehdään niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla.

Pienillä aloilla voi tulla ylitarjontaa työvoimasta

Esimerkiksi eläinlääkäriksi opiskelee Virossa tällä hetkellä noin 130 opiskelijaa, mikä voi lähivuosina näkyä alan työvoimatarjonnassa. Samaan aikaan nimittäin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa perustutkinto-opiskelijoita noin 400, tieteellistä jatkotutkinto-opiskelijoita noin 90 ja erikoiseläinlääkärin tutkintoa suorittavia noin 120.

– Tietyilllä, hyvin pienillä aloilla työvoimasta voi tulla ylitarjontaa ulkomailla opiskelleiden takia, mutta koko työvoiman tasolla tällä ei niin suurta merkitystä ole, sanoo Hanhijoki.

Hanhijoen mielestä ulkomailla opiskelijat voitaisiin luontevimmin ottaa huomioon siinä kohtaa, kun koulutuksen järjestäjät päättävät koulutuspaikkojen määristä. Ulkomailla opiskelijoiden tulevaisuudensuunnitelmien huomioiminen varsinaisessa työvoimantarpeen ennakoinnissa olisi vaikeampaa kuin kotimaassa opiskelevien liikkeiden ennustaminen. Suomalaisopiskelijoita levittäytyy yhä laajemmas maailmalle ja heistä moni ei lähtiessään tiedä, palaako kotimaahan.

– Pitäisi pystyä näkemään aika pitkälle tulevaisuuteen, että jatkuuko tilanne samanlaisena ja miten pitkään. Se, että nuori hakeutuu muualle opiskelemaan, on hänen oma valintansa. He varmasti ymmärtävät, että kilpailu tietyn alan työpaikoista voi olla aika kova.

Ennakointia tehdään 2030-luvulle saakka

Toisaalta pitkällä aikavälillä työvoiman ylitarjonta tietyllä alalla johtaa itsestäänkin siihen, että hakeudutaan toisille aloille.

– Silloin motivaatio hakeutua ulkomaille opiskelemaan alaa tietysti laskee. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat vaikuttaa itsekin tilanteeseen päättämällä, miten paljon opiskelijoita otetaan sisään. Korkeakoulujen osalta opetus- ja kulttuuriministeriö sopivat aika ajoin tutkintotavoitteista, ja silloin myös voidaan asiaa ottaa huomioon, mutta silloinkin pitäisi olla pitkän ajan näkemys siitä, miten ulkomaila opiskelevien määrä kehittyy.

– Tietysti, jos ilmiö alkaa vakavasti häiritä työmarkkinoita, niin on siihen varmasti syytä paneutua. Silloin asiaa pitää mielestäni tarkastella ala kerrallaan, toteaa Hanhijoki.

Seuraavat ennakointitulokset työvoiman tarpeesta tulevat julki kevään mittaan. Ennusteita laaditaan parhaillaan jopa 2030-luvulle saakka.