Sotainvalidien Veljesliitto: "Vieläkään veljeä tai siskoa ei jätetä"

Sotainvalidien Veljesliitto täyttää tänä vuonna 75 vuotta, Kainuun piiri juhlii 70 toimintavuotta. Kainuun piirissä sitkeitä sotainvalideja on vielä 126, vaikka yhdistyksiä onkin yhdistelty määrän vähetessä.

Kotimaa
Avustaja ja sotainvalidi.
Pasi Takkunen / Yle

Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin Suomen Marsalkka C. G. E. Mannerheimin aloitteesta vuonna 1940 Jyväskylässä. Kainuun piiri perustettiin vuonna 1945, ja se täyttää tänä vuonna 70 vuotta.

Vuoden 1940 kokouksessa Mannerheim loi uskoa tulevaisuuteen:

Kuten koko yhteiskunnallekin, on teille kullekin nyt tärkeintä ryhtyä rakentamaan uudelleen elämäänne, joka jokaiselle teistä on vaikeutunut ruumiillisten vammojen takia. Tietäkää kuitenkin, että teissä on itsessänne, sisimmässänne asuu se voima, joka auttaa teitä eteenpäin, että te ette ilman omakohtaista voimakasta halua ja yrittämistä pääse tulokseen edes suurenkaan ulkoa tulleen avun varassa.

Perustamishetkellä, Paltaniemellä 3.3.1945, piirin osastoissa oli 836 sotainvalidia. Vuonna 1959 jäsenmäärät olivat huipussaan, kun piiriin kuului 1 118 jäsentä. Tänä päivänä piirissä on 126 sotainvalidia, sekä 225 puoliso- ja leskijäsentä yhteensä kuudessa eri osastossa. Vuolijoki, Suomussalmi, Vaala, Puolanka ja Paltamo ovat purkautuneet ja liittyneet Kajaanin osastoon. Kajaanin osaston lisäksi jäljellä on vielä Ristijärvi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Kuhmo ja Sotkamo.

Sotainvalidijäseniä ovat Suomen sodissa vuosina 1939–1945 rintamalla, sotatoimialueella tai kotirintaman pommituksissa vammautuneet sotilaat, lotat ja siviilit.

Sodan jälkeen avun merkitys korostui

Sotainvalidien Veljesliiton toiminnan kantavana ajatuksena on alusta asti ollut toisten auttaminen. Vaikka apua toki tarvitaankin, asuu suurin osa sotainvalideista yhä kotonaan.

– Alkuaikoina ei sodan jälkeen ollut sosiaaliturvaa, miehet eivät olleet työkykyisiä ja piti päästä kiinni elämänsyrjään, silloin avun merkitys korostui. Se on kantanut tähänkin asti, vieläkään ei veljeä tai siskoa jätetä, Kainuun piirin toiminnanjohtaja Juha Huttunen sanoo.

Alkuaikoina ei sodan jälkeen ollut sosiaaliturvaa, miehet eivät olleet työkykyisiä ja piti päästä kiinni elämänsyrjään, silloin apu korostui.

Juha Huttunen

Vanhin Sotainvalidien Veljesliiton Kainuun piirin jäsen on syntynyt vuonna 1918. Vanhin juhlaan osallistuva kainuulainen sotainvalidi on syntynyt vuonna 1920.

– Ei näin hyvässä tilanteessa oltaisi ilman apua. Vammautuneet tarvitsevat muita ikätovereitaan enemmän apua, Huttunen jatkaa.

Avun tarve on Huttusen mukaan edelleen merkittävä. Nyt avuntarve korostuu eri syistä, koska ikääntyminen korostaa vammojen vaikutusta. Marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina 70-vuotisjuhlaansa viettävä Kainuun piiri kokoontuu kuulemaan kuorolaulua ja puheita Kainuun Opistolle – Kainuun Marssia unohtamatta.

– Kyllä sieltä ollaan parinkin tunnin takaisen matkan takaa tulossa juhlimaan, Huttunen iloitsee.

Sotainvalidien määrä vähenee koko ajan. Veljesliiton mukaan viime vuoden jälkeen sotainvalideja on noin viidenneksen vähemmän. Jäsenten korkeaa keski-ikää katsoen määrä on Sotainvalidien Veljesliiton pääsihteeri Markku Honkasalon mukaan silti yllättävän suuri.

Päivitetty 28.2.2014 klo 11:23: Korjattu Kainuun piirin perustamisvuosi 1940:stä 1945:ksi ja vanhimman jäsenen syntymävuosi, ei 1920 vaan 1918. Lisätty lauseet: "Vanhin juhlaan osallistuva kainuulainen sotainvalidi on syntynyt vuonna 1920" ja "Avun tarve on Huttusen mukaan edelleen merkittävä. Nyt avuntarve korostuu eri syistä, koska ikääntyminen korostaa vammojen vaikutusta."