Turun vaakuna- ja ilmeuudistus nostattaa tunteita – ”Tämä asia on haluttu ymmärtää tahallaan väärin”

Turkulaiset eivät ole ottaneet kaupungin tekemää ilmeuudistusta avosylin vastaan. 40 000 euron laittaminen uudistukseen herättää pahaa verta semminkin, kun kaupungin taloudellinen tilanne on tukala.

Kotimaa
Turun vaakuna

Turun kaupungin tekemä ilmeuudistus on herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan. Suurimman huomion on varastanut Turun vaakunan uudistaminen logo-käyttöön ja kaupungin oman heraldikon käyttämättä jättäminen tässä työssä.

Kohua herättäneestä aiheesta olivat keskustelemassa Yle Turun Toriparkki-keskusteluohjelmassa toimittaja-kirjailija Roope Lipasti, viestintäyrittäjä Anna Sorainen ja kasvatuksen teologi Kari Kanala.

– Onhan se traagista, että 700 vuotta kuluu, eikä ole mitään tehtävää heraldikolle. Sitten kun kerrankin olisi jotain, ei pyydetä suorittamaan tehtävää, Lipasti heittää huumorilla keskustelun alkuun.

– Tässä asiassa on monta puolta. Ensinnäkin tämä on klikkijournalismia: halutaan lukijoita ja tuohtumusta. Facebookissa oli keskustelu, jossa todettiin että vielä huolestuttavampaa on se, että kaupungilla on duunissa ihmisiä, joiden olemassaoloa ei edes muisteta. Tämä herättää ajatuksia turhasta rahan haaskauksesta, Kanala sanoo.

– Voin sanoa, että koko ilmeen uudistamisesta 40 000 euroa on pikku raha.Siinä on taustalla viesti, ettemme halua missään nuhjuisessa paikassa elää. Jos Turku haluaa olla vetovoimainen, täytyy olla nykyaikainen. Ja nykyaikana kaikki maksaa. Koko ilmeen uudistaminen kaikenkattavasti on iso juttu, Kanala jatkaa.

Koko ilmeen uudistamisesta 40 000 euroa on pikku raha.

Kari Kanala

Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että asia on haluttu esittää sellaisessa valossa, että se herättäisi mahdollisimman paljon porua ja kohua.

– Tämä on haluttu ymmärtää tahallaan väärin. Ei tämä logo 40 000:ta euroa maksanut, vaan koko ilmeen uudistus, joka piti sisällään paljon muitakin asioita, Lipasti muistuttaa.

Logoasiat herättävät aina keskustelua

Ihmisillä on tapana helposti samastua pitkään käytössä olleisiin merkkeihin. Niiden muuttaminen ja uudistaminen koetaan helposti vanhan ja perinteisen haaskaamisena. Ajan mittaan poru kuitenkin laantuu, ja uuteen logoon osataan suhtautua samalla tavalla kuin vanhaan.

– Nämä logoasiat herättävät aina keskustelua. Muistatte varmaan takavuosilta Merita-pankin logon, jonkatekeminen maksoi silloin miljoona markkaa. Riita kiteytyy aina siihen puheena olevaan logoon, mutta ne kaikki, jotka jaksavat nähdä vaivaa selvittää taustoja, tietävät että ilmeen uudistus tarkoittaa

Onhan se traagista, että 700 vuotta kuluu eikä heraldikolle ole mitään tehtävää. Sitten kun kerrankin olisi jotain, ei pyydetä suorittamaan tehtävää.

Roope Lipasti

paljon isompaa kokonaisuutta, Sorainen sanoo.

– Pidemmällä aikavälillä tämä on taloudellisesti järkevä ratkaisu, sillä aiemmin yksittäiset osastot saattoivat uusia logoja. Ja mikä tärkeintä: on haluttu, että Turku uudistuu. Sitten kun jotain on päätetty tehdä, on inhimillistä ja loogista, että se herättää tunteita. Muutos herättää aina tunteita, Sorainen täsmentää.

Turun Sanomien mukaan kaupungin heraldikko Tom Bergroth oli tuohtunut jouduttuaan ylikävellyksi.

– Tämäntyyppiset asiat ovat sisäisiä asioita. Ensisijainen väylä pitää olla luottamus sisäisessä keskustelussa, Sorainen tuumaa.

Ilmeuudistuksen ajankohta on herättänyt turkulaisissa keskustelua. Samaan aikaan kun kaupungilla menee taloudellisesti heikosti ja ihmisiä on pitänyt irtisanoa, on Turulla ollut varaa laittaa rahaa moiseen.

– Usein sanotaan, että silloin kun on hankalaa, pitäisi tehdä rohkeita uudistuksia, jotta jatkossa olisi paremmin. Tämä tulee vielä palkitsemaan kaupungin, Sorainen toteaa.

Uudelle logolle hyvä arvosana

Kolmikko antoi myös omat arvionsa uudistuneesta vaakunailmeestä.

– Tässä on turkoosia väriä, eli on siinä ainakin jotain nykyaikaista, Kanala sanoo.

Logoasiat herättävät aina keskustelua.

Anna Sorainen

– Kun tunteet leiskuvat, pitäisi antaa arvo ammattilaisten työlle. Tämä on kokonaisuus, ei pelkkä logo. Kannattaa muistaa myös ne muut värit, joita logon ympärillä käytetään, Sorainen säestää.

– Tässä olisi ollut kuitenkin mahdollisuus miellyttää ympäryskuntia tekemällä vaakuna, jossa olisi otettu osia sieltä ja osia täältä. Pyhä Pietari olisi vaikkapa Naantalin kruunu päässä syönyt Piikkiön apiloita ja pukeutunut Marian liljoihin, visioi Lipasti.

Kimmo Muttilainen