Hyppää sisältöön

Twitterin mahdollisuudet saavat some-änkyränkin liikkeelle

Lyhyt ja nopea viesti on oiva väline kriisitilanteessa. Twiittaajat tapasivat toisiaan Kainuun ensimmäisessä Twitter-tapahtumassa ja keskustelivat sosiaalisesta mediasta.

Kuva: Hanne Kinnunen / Yle

– Kuka on liittynyt Twitteriin ennen vuotta 2009, kysyy Minna Parkkinen, joka on yksi #tweetKAINUU-tapahtuman järjestäjistä.

Muutamia käsiä nousee ylös, mutta kajaanilaiseen ravintolaan kokoontuneiden Twitterin käyttäjien some-ikä vaihtelee suuresti, mukana on myös aivan uunituoreita twiittaajia.

Parkkinen oli hautonut tapahtumaa mielessään jo kauan. Idea toteutui, kun tuttavapiiristä tuli samanlainen ehdotus ja vahvistusta idean toteuttamiseen.

– Olen paluumuuttaja, olen ollut isoissa metropoleissa maailmalla. Totesin, että miksi täällä ei voi tehdä samoja asioita kuin muuallakin. Olen ollut sosiaalisessa mediassa paljon, ja tiesin, että tällaisia tapahtumia järjestetään, kertoo Parkkinen.

Sanon joskus omillekin kavereille, että nyt kännykät pois. Kyse on siitä, että ollaan läsnä.

Minna Parkkinen

Hänen mukaansa sosiaalisessa mediassa ollaan ihan oikeasti sosiaalisia, vaikka moni twiittaakin anonyymin tunnuksen takaa.

– Sitä kritisoidaan, että mennään syömään ja sitten ollaan kännykät käsissä. Sanon joskus omillekin kavereille, että nyt kännykät pois. Kyse on siitä, että ollaan läsnä.

Tapahtuman taustalta löytyy muun muassa Korpimaa.fi-verkkolehti, jossa Minna Parkkinen on mukana. Hän lupaa, että tapahtuma saa jatkoa tulevaisuudessa.

– Kainuu maailmankartalle. Olemme käyneet maailmalla, ja olemme tulleet takaisin. Tänne tarvitaan toimintaa, tapahtumia ja kulttuuria.

Viranomaistwiittaajan työkalu

#tweetKAINUU-tapahtumassa kuultiin työkseen twiittaavien puheenvuoroja. Viestintäpäällikkö Eeva Mäntymäki pyörittää kahta työprofiilia: Kainuun Liiton ja Kainuun soten Twitter-tiliä. Henkilökohtaisesti Mäntymäki tunnustautuu some-änkyräksi.

– Kun Facebook tuli, kritisoin sitä, miksi ihmiset kertovat siellä mitä tekivät illalla tai mitä söivät. Pidän tärkeänä fyysistä läsnäoloa ja aitoa kohtaamista, kertoo Mäntymäki puheenvuorossaan ja nauraa omalle some-änkyryydelleen.

Julkisviestijän roolissa sosiaalisesta mediasta on kuitenkin paljon hyötyä, sanoo Kainuun Liiton ja Kainuun soten nimissä twiittaava Mäntymäki.

– Molemmissa yksi hyöty on se, että pystyy käymään keskustelua valtakunnallisesti esim. #sote-tunnuksella. Sitä kautta tavoittaa ihmisiä. Valtakunnallinen keskustelu on keskeinen hyöty. Vaikka seuraajia ei ole paljon, ne ovat hyviä seuraajia, joiden kautta viesti menee perille.

Eeva Mäntymäki selaa Twitteriä. Kuva: Hanne Kinnunen / Yle

Erityisesti Kainuun soten pitää tavoittaa ikäihmiset, ja heidän kannaltaan Twitter ei ole kovin vahvoilla.

– Twitter ei ole paras tapa tavoittaa yli 65-vuotias eläkeläinen. Ykkössija on vielä perinteisellä verkkosivulla, siitä pyritään tekemään vuorovaikutteisempaa.

Kriisiviestinnässä Twitterillä voi olla kuitenkin merkittävä rooli. Kainuun soten Twitter-tilikin perustettiin aikoinaan kriisiviestintäharjoitusta varten. Kriisitilanteessa lyhyet ja nopeat viestit ovat joskus paras tapa tavoittaa ihmiset.

– Seurasin vuodenvaihteen tienoolla Osuuspankin kriisiviestintää. Twitter oli kovassa käytössä silloin, sanoo Mäntymäki.

.
.