1. yle.fi
  2. Uutiset

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa valtavia räjähdyksiä Siperiassa – mutta miten?

Siperiaan on syntynyt useita suuria räjähdyskraatereita, joiden synty askarruttaa tutkijoita. Selvältä vaikuttaa, että räjähdykset ovat seurausta ilmaston lämpenemisestä, mikä Pohjois-Siperiassa on ollut erityisen voimakasta.

Ulkomaat

Luonnontutkijat pohtivat kuumeisesti, mikä on saanut aikaan valtavia räjähdyskraatereita Siperian ikijäävyöhykkeellä. Useita kraatereita löydettiin viime kesänä Pohjois-Siperian Jamalin niemimaalta. Niiden kartoituksesta kertoi alkuviikosta Siberian Times (siirryt toiseen palveluun) -lehti.

Noin 30 metriä halkaisijaltaan olevissa kraatereissa on selvästi tapahtunut räjähdys, sillä kiviä on sinkoutunut niistä ulos.

Edes kraatereiden syvyyttä ei kunnolla tiedetä. Tiedelehti Nature (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että Venäjän arktisten alueiden tutkimuskeskuksessa työskentelevä tutkija Andrei Plehanov laski yhteen kraateriin videokameran 50 metriä pitkän köyden päässä, mutta kamera ei silti tavoittanut kraaterin pohjaa. Kuvan perusteella syvyydeksi arvioitiin noin 70 metriä.

Tutkijat pitävät selvänä, että kraaterit ja räjähdykset liittyvät jollain tavoin maapallon ilmaston lämpenemiseen ja Siperian ikiroudan sulamiseen. Siperiassa viime ja sitä edellinen kesä olivat noin viisi astetta pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpiä.

Ensimmäisen teorian mukaan räjähdykset voisivat aiheutua metaanista, joka vapautuu maaperän sulavasta turvemassasta. Metaania kertyisi kovan maaperän alle niin paljon, että se lopulta purkautuisi räjähdysmäisesti. Metaani on myös hyvin syttymisherkkää ja paikalliset asukkaat kertovatkin nähneensä tulipatsaita kraaterien läheisyydessä.

Jos tämä teoria pitää paikkansa, olisi se maapallon ilmaston kannalta erittäin huolestuttavaa. Metaani on voimakas kasvihuoneilmiötä vahvistava kaasu. Sen massiivinen purkautuminen Siperian maaperästä olisi merkki nopeasti kiihtyvästä kasvihuoneilmiöstä.

Toinen vaihtoehto - pingot

Uusi tutkimus on kuitenkin saanut tutkijat epäilemään metaaniteoriaa, kertoo National Geographic (siirryt toiseen palveluun) -lehti. Vastaus saattaa piillä jäätyneessä suomaastossa syntyvissä kummuissa, jotka geologit tuntevat nimellä pingo.

Pingot ovat samankaltaisia geologisia muodostumia kuin Suomessakin tavattavat palsat. Ne ovat eräänlaisia jäätulppia, jotka nousevat ympäröivän maaperän yläpuolelle.

Kun pingo äkkiä sulaa, se voi saada allaan olevan maaperän romahtamaan synnyttäen kraaterin.

Räjähdykset taas selittyisivät pingon alle paineeseen jääneellä maakaasulla, joka vapautuisi äkkinäisesti, arvelee lehden haastattelema Yhdysvaltain geologisen seuran tutkija Carolyn Ruppel.

Metaaniteorian tekee epäilyksenalaiseksi sekin, että metaani esiintyy ikirouta-alueilla selvästi syvemmällä maaperässä, vähintään 225 metrissä.

Lisäksi satelliittitutkimuksissa on todettu, että kohdissa, joihin kraaterit ovat syntyneet, on aikaisemmin ollut pingo.

Kraaterit edellyttävät joka tapauksessa pikaisesti lisätutkimusta. Ovathan ne ilmeisesti joka tapauksessa seurausta ilmaston lämpenemisestä. Uudet räjähdykset voivat lisäksi aiheuttaa vaaraa ihmisille, samoin kuin seudun rakennuksille ja öljy- ja kaasulaitoksille.

Lue seuraavaksi