Kartelli kaataa työpaikkoja ja panee yrittäjän polvilleen

Helsingin hovioikeudessa alkaneessa laajassa asfalttikartellioikeudenkäynnissä puidaan 40 kunnan ja valtion vahingonkorvauksia. Korvauksia kartelliin syyllistyneiltä asfalttialan yrittäjiltä penäävät 40 kuntaa ja valtio. Kartellit aiheuttavat mittavia vahinkoja: nostavat hintoja ja veroja sekä lietsovat työttömyyttä.

Kotimaa
Asfaltointia saksalaiseen malliin.
Asfaltointia saksalaiseen malliin Düsseldorffissa.Oliver Berg / EPA

Suomessa ja EU:n alueilla on paljastunut useita suuria kartelleja. Tuomionsa joko kansallisissa oikeusistuimissa tai EU:n komissiolta ovat saaneet mm. puukauppa-, hissi- asfalttikartellit. Kilpailuvirasto saa myös vilkkaasti ja jatkuvasti uusia epäilyjä kartelleista selvitettäväkseen.

Oikeudessa tuoreimpana vahingonkorvauksia puidaan asfalttikartellijutussa Helsingin hovioikeudessa.

Valtavassa oikeudenkäynnissä korvauksia hakevat 40 kuntaa sekä valtio. Vastaajista suurin asfalttiyhtiö on Lemminkäinen. Muita ovat Skanska Asfaltti, NCC Road Interasfaltti, VLT Trading OY:n konkurssipesä, Asfatmx, RudusAsfaltt, SA-Capital sekä Supersfaltti.

Uhrista maksumieheksi autojen varaosakartellissa

Yle selvitti, millaisia vaikutuksia kartelleilla eli kilpailijoiden välisillä kielletyillä sopimuksilla on tavallisen veronmaksajan ja yrittäjän arkeen. Yrittäjä Jyrki Mäki varaosa- ja korjaamoyritys Atoysta haki Helsingin käräjäoikeudesta 57 miljoonan korvauksia menetetystä liiketoiminnasta. Mäki hävisi vahingonkorvausjutun, vaikka itse kartelli oli oikeudessa jo todettu.

Yrittäjä Jyrki Mäki ei aio antaa periksi, vaikka sai maksettavakseen 2,2 miljoonan euron oikeudenkäyntikulut. Mäki on valittanut hoviin. Mäki kertoo, että eniten on kirpaissut se, että hän joutui kartellin vuoksi irtisanomaan työntekijöitään.

Jyrki Mäki
Yrittäjä Jyrki Mäki varaosa- ja korjaamoyritys Atoysta haki Helsingin käräjäoikeudesta 57 miljoonan korvauksia menetetystä liiketoiminnasta.

Työttömyyttä, korkeita hintoja, veronkorotuksia

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Janne Tukiainen luettelee kartellien aiheuttamia kiroja.

– Kartelleista on todellakin haittaa. Vaikka suoraviivaisesti voisi ajatella, että eikö olisi kaikkien etu, että (kartelli)yrityksillä pyyhkii hyvin? Mutta toimiva kartellihan on juuri sellainen, että se pystyy nostamaan hintoja. Muutenhan tällaista rikollista toimintaa ei tehtäisi.

Erikoistutkija Janne Tukiaisen mukaan näin vähentyy taloudellinen toimeliaisuus.

– Se aiheuttaa työttömyyttä sekä sen, että uusia yrityksiä on vähemmän markkinoilla. Ja myös tietysti asiakkaat kärsivät korkeasta hinnoittelusta.

– Kartellit ovat ihan tavallista rikollista toimintaa, missä asiakkaiden tai - julkisten hankintojen tapauksessa - veronmaksajien rahoja viedään tiettyjen ihmisten taskuun ja lisätään työttömyyttä, Tukiainen jatkaa.

Lisää veroja ja vaikkapa vähemmän teitä

Kartellien vaikutukset kuntalaisen kukkaroon ovat moninaiset – myös veroissa.

– Ensinnäkin tuotteet myydään kalliimmalla kartellin takia. Näin myös kuntien hankinnoissa. Ja näin pitää kerätä enemmän veroja ja myös nostaa niitä. Toinen haitta on sitten, että näitä julkisia palveluja on sitten ehkä vähemmän, johtuen siitä, että ne hinnat on korkeat, sanoo Tukiainen.

Erikoistutkija Janne Tukianen ei halua puhua asfalttikartellin aiheuttamista vahingoista kovin laveasti, sillä hän on VATTissa laskenut asfalttikartellin vahinkoja. Ja mm. näihin laskelmiin käräjäoikeus osin nojasi tuomiossaan.

Erikoistutkija antaa kuitenkin käytännön esimerkin vielä siitä, mihin kartelli voi johtaa:

– Esimerkiksi asfalttikartellin tapauksessa voidaan ajatella, että koska se asfaltti on maksanut enemmän, kansalaisilla on nyt vähemmän teitä käytössään.